pALANGA 20-22.9.2024

Vaikeuksien kautta voittoon!

Syksyinen retki kauniiseen Liettuan Palangaan onnistui täyttämään kaikki tavoitteet niin tulosten kuin reissunkin suhteen!

Alun passihässäkän jälkeen päädyttiin ensimmäiseksi yöksi Tallinnaan, josta seuraavana aamuna jatkettiin leppoisaa tahtia kohti Palangaa. Valittu reitti kulki tällä kertaa vähän pienempiäkin tietä pitkin halki Liettuan maaseudun ja maiseman ihastelua riitti siinä ajellessa. Tiet olivat yllättävänkin hyväkuntoisia lukuun ottamatta pieniä pätkiä pikku kylien läpi ajellessa. 

Palangasta olimme varanneet mukavan huoneiston parilla makuuhuoneella, joten meillä oli ihan kivasti tilaa majoittua kahden matkassa olleen koiran kera. Muutoinkin huoneisto oli hirmuisen siisti ja lähistöllä kivat koirien ulkoilutusmahdollisuudet. 

Näyttelyihin oltiin ilmottauduttu kolmelle päivälle, kaikkina päivinä oli kansainvälinen näyttely Compensa Camping-alueella. Luvassa oli snautsereille joka päivälle pohjoismaisia tuomareita, joka oli yksi houkutin sinne ilmoittautuessa.

Perjantaina aloitettiin ”urakka” Norjalaisen Marit Sunden tuomaroidessa snautsereita. Mukana oli mukava porukka suomalaisia koiria ulkomaisella juniorinartulla höystettynä. Sansa kilpaili avoimessa luokassa ja Harmi valioissa. Sansa luokkavoitolla lunasti paikkansa narttujen Cacib-kisaan, Harmin sijoittuessa valioiden kolmanneksi. Sansa olikin tuomarin mieleen niin paljon, että voitti narttujen Cacibin ja samalla myös N-sertin, jolla tuli Liettuan valioksi! Ja lopuksi serkkupoika-Sakua vastaan kilpaillessaan Sansa vielä sinetöi hienon päivänsä ollen rotunsa paras. Loistava alku viikonlopulle!

Perjantaina käytiin Päivin ja Jarin kanssa syömässä mukavassa ravintolassa, jossa sai oikein maukasta ruokaa ja koirillekin löytyi mukava varjoisa paikka odotella. Sen jälkeen käytiin ihastelemassa todella siistiä ja kaunista puistoa keskellä Palangan keskustaa ja näin koiratkin pääsivät näyttelypäivän jälkeen kunnon jaloittelulle. 

2024-09-20Palangapodium162981
2024-09-20 19_10_31

Lauantai-aamuna ei ollut näyttelypaikalle mikään hirmuinen hoppu, koska kehät alkoivat meillä vasta iltapäivällä, joten ehdittiin tehdä pitkä aamulenkki kauniilla rannalla. Hiekkarantaa riitti silmänkantamattomiin ja sitä reunusti ihan kapea metsäalue. 

Vuorossa oli siis toinen kansainvälinen näyttely samalla paikalla muutaman kilometrin päässä majoituspaikastamme. Lauantaina snautsereita saapui arvostelemaan Jens Utke Ramsing Tanskasta. Koska Sansa oli jo edellisenä päivänä saanut kaiken tarvitsemansa, eikä lisä Cacibit olisi tässä vaiheessa sitä hyödyttäneet, päätimme jättää sen pois kehistä. Eli meiltä ainoana kehässä siis Harmi valioluokassa. Tälle päivälle oli ilmoitettu muutama ulkomainen koira enemmän, joten kova kilpailu oli tiedossa edelleen. 

Harmi esiintyi kauniisti ja niinpä se nappasi ensin valioluokan voiton ja sitten narttujen Cacibin jolla siitä tulee FCI:n vahvistuksen jälkeen kansainvälinen muotovalio! Meillä on siis jo kohta toinen C.I.B. tässä pentueessa! Narttujen voiton ansiosta Harmille tietysti tuli myös se N-serti, jolla se valioitui Liettuaan. Eikä se lopulta sitten jäänyt siskoaan yhtään huonommaksi vaan oli rotunsa paras Saku-serkun ollessa VSP. Ihan uskomattoman hienoa!

1970-01-01 2_00_00 (1) (2)

Lauantaina näyttelypäivän jälkeen käytiin sitten isommalla porukalla syömässä todella hinta-laatusuhteeltaan hyvässä ravintolassa. Seura tietysti oli suomalaisten snautseri-ihmisten kyseessä ollessa ihan ykkösluokkaa, kiitos siitä Arjalle, Jussille, Railille, Pialle, Marja-Leenalle, Anulle, Päiville ja Jakelle. Porukkaan leivottiin viikonlopun aikana useampikin uusi Liettuan valio niin keskikokoisissa kuin kääpiösnautsereissakin sekä saatiin Cacibeja usealle koiralle, joten vähän juhlaankin oli tietysti syytä. 

Syönnin jälkeen käytiin ihailemassa auringonlaskua rannalla ja ottamassa muutama rusettikuva uusista valioista.  Koirat olivat tyytyväisiä päästessään rantalenkille. 

Sunnuntaina oli vuorossa viimeinen kv-näyttely Palangassa tälle viikonlopulle. Koska meillä koirat olivat jo saaneet tarvitsemansa, jätettiin molemmat koirat pois kehästä ja lähdettiin kannustamaan kavereita kehänlaidalle. Sukuun ne tulivat tämänkin päivän voitot, sillä Molla-serkku tyttöjen isän puolelta oli ROP ja Saku-serkku äidin puolelta VSP. Lisäksi tyttöjen velipuoli Rane tuli Liettuan valioiksi ja sai ensimmäiset (vara)-Cacibinsa Sakun ollessa jo kansainvälinen valio. Tuomarina sunnuntaina oli Lisbet Utke Ramsing Tanskasta. 

Vaikka alkuun tuntui että ei päästy laivarantaa pidemmälle, pitkä matka Palangan kauniille rannoille kannatti!  Paluumatka tehtiin vähän isompia teitä ajellen ja sopivasti pitkin matkaa pysähdellen. Tallinnaan ehdittiin sunnuntai-illaksi ja siellä yövyttiin vielä yksi yö ennen maanantain kotia paluuta.

Menomatkalla ehdittiin pikaisesti käydä moikkaamassa myös Nero-poikaa (Narraajan Preiskarin Vartija) Janakkalassa. Nerolla oli juuri hetkeä aiemmin käynyt morsian vierailulla, joten pääsemme jännäämään tuleeko meidän pentueelle ensimmäistä jälkikasvua. Tulevan pentueen emä on hienosta sisarussarjasta oleva Lyyti (Restuan’s Duchess), joten peukut pystyyn että astutus on onnistunut ja Laura saa Restuan’s kenneliinsä pikku partasuteja. 

Nero (CIB FI & EE & LT CH FI JCH Narraajan Preiskarin Vartija)

Nyt sitten huilitaan ja vaihdetaan vähäksi aikaa muiden harrasteiden pariin. Sansan kanssa palataan kansainvälisten näyttelyiden kehiin sitten ensi vuonna, tavoitteena saada sillekin se viimeinen tarvittava Cacib. 

Harmi

Nomasta Muotovalio!

Noma_valio
Kuva Eva Raudasoja

Monien sattumusten summana Noma ilmoitettiin Ylöjärven ryhmänäyttelyyn ”seuramatkalle” viimeisen sertin metsästykseen. Aamun valjetessa vesisateessa startattiin matkaan ja päivä vietettiin Teivon raviradalla vaihtelevassa säässä. Saatiin niin paahtavaa aurinkoa, pilvistä poutasäätä, vesisadetta kuin ukkoskuurojakin. Vähän matkaan toi lisävivahdetta vielä se, että samaan autoon pakattiin tärppipäivillä oleva Noma ja viriilissä iässä oleva corgi-uros corgi-nartun lisäksi. Matka sujui kuitenkin täysin rauhallisesti ilman minkäänlaista levottomuutta, koirat nukkuivat koko pitkän matkan täysin rauhallisena.

Pitkä retki kuitenkin kannatti. Hienolla arvostelulla Noma oli lopulta rotunsa paras ja ansaitsi viimeisen sertinsä ja näin ollen siitä tuli muotovalio! Pentue täytti kuluneella viikolla kolme vuotta ja nyt niistä on joka ikinen Suomen muotovalio! Aika ainutlaatuista, ei taida olla yhtään näin suurta pentuetta joka olisi tehnyt saman! Tehtiin siis jonkinmoista historiaa ❤

Kiitokset tästä kaikesta kuuluu tietysti ennen kaikkea aktiivisille omistajille, ilman sitä tämä ei olisi ollut mahdollista.  Severin omistaja ja kasvattajat Erja, Päivi ja Jari  ovat auttaneet hirmuisesti ja mahdollistaneet tämän pentueen alkuun saamisen sekä tukeneet meitä matkan varrella, samoin kuin myös Narrin kasvattajat Raili, Saimi ja Ahtikin. Kiitokset siitä kaikille. Matka jatkuu toivottavasti yhtä onnekkaasti jatkossakin. 

p-PENTUE 3-VUOTTA!

Pentujen syntymästä on kulunut jo 3-vuotta, kylläpäs aika rientää!
Valtavan paljon onnea
❤ Noma, Sansa ja Harmi 💙 Rambo, Nero ja Väinö!

Noma
Sansa (kuva Kimmo Alanen)
Harmi (kuva Kirsi Kotisaari)
Rambo
Nero (kuva Entuziastas Media)
Väinö (kuva Marita Honkamäki)

Kesä on muutoinkin mennyt vähän turhankin nopsasti. Loma kierrettiin näyttelyissä, Harmin kanssa treenailtiin agilityä ja Harmin ja Takun kanssa opeteltiin Rally-tokon alkeita. Pääsipä Narrikin muutaman kerran tuuraamaan tytärtänsä agilitytreeneissä Harmin juoksun vuoksi. Lenkit sen sijaan oli vähän vähemmällä kuumien ilmojen vuoksi, yritettiin sitten ulkoilla aikaisin aamulla tai myöhään illalla. 

Harmi harrastaa
Harmi, Narri ja Noma

Näyttelyreissut suuntautuivat Ruotsiin Gällivaaraan, Ouluun, Kalajoelle, Tornioon, Poriin ja Norjan Fauskeen. Tuloksena näistä yksi uusi Norjan muotovalio, Sansalle kotimaan Cacib, muutama vara-cacib sekä useampi paras narttu-sijoitus. 

Norjan reissu oli erityisen mukava reissu myös siksi, että matkaseuraksi saatiin Rambo-poika omistajansa kanssa. Etelä-Suomessa asuvaa poikaa näkee sen verta harvoin, että tämä oli tosi mukava tapa nauttia seurasta.

Hirmuisen hienoa oli myös se, että Takku sai viimeisen veteraanisertinsä Torniosta rodun erikoistuomarilta, mitä myötä siitä tuli siis veteraanivalio ja myös FinnSieger, kunhan kerho tuon arvon sille aikanaan vahvistaa. En olisi vielä alkuvuodesta uskonut, että Takku näyttelykehiin palaa, mutta niin vain teki. Ihan uskomatonta!

Suunnitteilla meillä on vielä  pari syksyn näyttelyä ”pikkutyttöjen” kanssa ja sitten hetken tauko näyttelyhommista.

Ylpeä veteraanivalio
C.I.B. POHJ&FI&SE&NO&EE MVA FI VMA EEJV-16 FinnSg* Mihan Isotakiainen
tytöt Norjassa
FI&SE&NO&EE MVA FI JMVA NORDJV-22 Narraajan Pohjolan Harlekiini
Harmi ja Narri

Onneksi on vielä syksyn lähestyessäkin mukavia ulkoiluilmoja ja aikaa keskittyä muihin harrasteisiin.

Muistakaahan kaikki snausterinomistajat käydä täyttämässä kerhon terveyskyselylomake, tärkeää tietoa rodun tulevaisuutta ajatellen!

SNAUTSERIKERHON TERVEYSKYSELY

❤ Harmi
💙 Rambo

Meillä on ensimäinen C.I.B.*!!!! -sekä uusi valio!

Kuva Mikko Palm
Photo Entuziastas Media
Photo Entuziastas Media

Kasvattajalla täytyy olla unelmia ja tavoitteita, muuten ei ole mitään järkeä kasvattaa. Tavoitteet voivat olla jokaisella omanlaisensa, mutta niitä täytyy löytyä.

Meidän tavoitteet oli ensisijaisesti muualla kuin näyttelyissä. Tarkoitus oli yrittää saada pentueeseen hyväluonteisia ja perusterveitä koiria, joista on enemmän iloa kuin huolta perheilleen. Tavoitteena oli myös, että koko pentue tulee tutkittua niin luuston kuin silmienkin osalta. 

Olen kuitenkin omien koirieni kanssa harrastanut aina ainakin jossakin mittakaavassa  koiranäyttelyitä. Se on minun harrastus. Koirat ovat pärjänneetkin näyttelyissä ihan mukavasti, kaikki vähintään kotimaisia valioita, kotona olevat aikuiset kansainvälisiä valioitakin. Ne ovat kuitenkin jonkun toisen aikaan saamia, jonkun muun jalostusvalintojen tuloksia. Omien kasvattien kehään saaminen olisi taas ihan uusi juttu.

Minusta jokaisen kasvattajan täytyy yrittää saada aikaan myös ulkonäöllisesti mahdollisimman rotumääritelmän mukaisia koiria, vaikkei sitten niitä titteleitä havittelisikaan. Pennun ottajille asetin toiveeksi, että jokainen koira viedään arvosteltavaksi näyttelyyn edes muutaman kerran. Ajattelin, että olisipa ihan tosi hienoa, jos niille saisi joltakin erikoistuomarilta arvosanaksi erinomainen. Silloin olisin onnistunut minusta hienosti pentueen suhteen myös ulkonäöllisesti. Sen suurempia saavutuksia en uskaltanut odottaa ensimmäiseltä pentueelta.

Niin kuin olen jo monesti sanonut, tämä pentue on menestynyt näyttelyissä paljon paljon enemmän kuin ikinä osasin toivoakkaan. Ja kaikki pennuista on saanut sen arvosanan erinomainen ja paljon muutakin!

Nyt, pentujen ollessa vajaa 3-vuotiaita, voidaan juhlia ja iloita meidän ensimmäisestä C.I.B.-kasvatista!!! Aika huimaa! 

Vain yksi voi olla ensimmäinen, ja meillä se on Nero! Neron viimeinen Cacib tuli viikonloppuna Liettuan Moletaista, jossa Nero reissasi omistajiensa kanssa. Voin vain yrittää osoittaa kiitollisuuteni aktiivisille omistajille, jotka mahdollistivat tämän viemällä Neroa näytille! Neron Cacibit tulivat 4/23 Lahdesta Ville Meroselta, 7/23 Porista Hannele Jokisillalta, 10/23 Tallinnasta Kristel Ratnik-Soosaarelta ja 5/24 Moletaista Andre Van den Broekilta. Nyt odottelemme sitten FCI:n vahvistusta tittelistä.  Lisäksi Nerosta tuli vielä Liettuan muotovalio! Kiitos ja kippis!!!

Kuva Mikko Palm
Photo Entuziastas Media

Eikä meidän hieno viikonloppu edes ollut tässä! Me meinaan saatiin uusi Suomen ja samalla sitten myöskin Ruotsin valio! Väinö poika kävi Oulun ryhmänäyttelyssä kasvattajatuomari Nenad Matejevicin arvosteltavana ja hienolla arvostelulla oli urosten toinen saaden sen viimeisen sertinsä! Väinöllä oli Ruotsin serti jo odottamassa viime syksyn reissulta ja näin ollen päästään vahvistamaan myös Ruotsin valioarvo! 

Voihan pojat minkä teitte!

Kuva Marita Honkamäki
26052024-1382

Narri 7v

Narri (Mihan Lunaria) viettää tänään 7-vuotis syntymäpäivää. Onnittelemme myös kaikkia kymmentä Narrin sisarusta! Toivomme paljon iloa ja onnea elämään ja monia monia yhteisiä vuosia!

Harmi vuoden 2023 näyttelykoirakisassa p&s narttujen viides!

Eilen oli Suomen Snautserikerho ry:n vuosikokous jossa julkistettiin edellisen vuoden voitokkaimmat snautserit. Harmi sijoittui näyttelykoirakisassa p&s narttujen sijalle viisi! Ylpeitä ollaan tästä meidän kultakimpaleesta! Muita ei tänä vuonna meiltä ollut kisaan ilmoitettu.

Onnea kaikille viime vuoden menestyneimmille snautsereille!

Tornion ryhmänäyttely 24.2.2024

Käytiin viikonloppuna Torniossa ryhmänäyttelyssä. Näyttelyyn oli ilmoitettuna kasvateista Väinö ja Noma sekä meiltä kotoa Takku. 

Tuomarina snautsereilla oli Jari Laakso. Kehässä ensimmäisenä kävi pyörähtämässä urosten avoimessa luokassa Väinö (Narraajan Pohjanmaan Pelle) jonka tuloksena ERI1.  Avoimen luokan nartuissa esiintyi Noma (Narraajan Pohjoisesta Tuulee). Nomalle ERI1 SA ja lopulta paras narttu-luokan kolmas sija ja Vara-sert. Takku (Mihan Isotakiainen) esitti itsensä veteraaniluokassa erinomaisen verran ja sai myös SA:n, tienasi tätä myöten veteraani-sertin ja oli rotunsa paras veteraani. Paras narttu-luokassa Takku juoksutti Jyrkiä siihen tahtiin että päätyivät narttujen kakkos-sijalle. 

Takku esiintyi vielä Mihan-kennelin kasvattajaluokassa joka oli KP:n kera ROP-kasv. 

Tämä näyttely jäi todennäköisesti Takun viimeiseksi näyttelyesiintymiseksi ja se jäi nyt yhtä veteraanisertiä vaille veteraanivalioksi. Takulta löytyi muutama viikko sitten varpaasta patti, joka osoittautui verisuonikasvaimeksi ja nyt maanantaina Takku kävi varpaanpoistossa. Huonoksi tuuriksi poistetusta jalasta on aiemmin nuoruudessa jouduttu jo poistamaan murtuman vuoksi yksi varvas. Aika näyttää miten Takku kykenee kaksivarpaisella jalalla liikkumaan. Toivotaan tietysti että kasvain ei ole levinnyt varvasta pidemmälle ja Takku saisi näin poiston myötä paljon aikaa lisää loppuelämäänsä. Valionarvolla ei ole oikeasti mitään merkitystä, onhan sillä noita titteleitä ennestään. Niissä muutamassa veteraaanikehässä, missä Takku ehti käydä, se nautti kyllä tunnelmasta ja osallistumisesta ihan täysillä. Jos se liikkuminen sen sallii, voi se mielen virkistykseksi jos kehään palatakin, aika näyttää. Agility-harrastus jää nyt luonnollisesti lopullisesti mutta toivotaan että normaali arki kuitenkin sujuisi kivuttomasti. 

Uusi FinnSieger

Harmin hieno näyttelyvuosi päättyi vuoden lopulla Suomen Snautserikerhon myöntämään FinnSieger-arvoon. 

FinnSieger myönnetään koiralle, joka on voittanut 15kk täytettyään luokkansa SA:lla joko nuorten-, avoimessa-, valio-, käyttö- tai veteraaniluokassa. Yhden luokkavoiton on tultava joko KV, Nord tai pääerikoisnäyttelystä. Tulokset on oltava kotimaan näyttelyistä. Haastavuutta tähän tuo se, että nämä voitot on tultava erikseen listatuilta ns.FinnSieger-tuomareilta, jotka ovat rodun erikoistuomareita. 

Harmin pisteet tulivat Vaasan KV näyttelystä nuortenluokasta Eva Liljekvist Borgilta, erikoisnäyttelystä nuortenluokasta Rodi Hübenthalilta sekä Kuopion kaikkienrotujen näyttelystä avoimesta luokasta Hilkka Salohallalta Harmin 2-vuotis syntymäpäivänään. Näin Harmi sinetöi valioarvonsa lisäksi tämän FinnSieger-arvonsa. 

Harmille Falzetin Malja

Hieman jälkitoimituksella haimme vuodeksi kotiin Harmin Messukeskuksen vuoden Voittaja-näyttelyssä voittaman kiertopalkinnon. Tämä kiertopalkinto jaetaan Voittaja-näyttelyn parhaalle Suomessa kasvatetulle p&s nartulle. Koska narttujen voittaja oli Venäjän tuonti, tämä palkinto tuli tässä tapauksessa toiseksi tulleelle Harmille. 

Falzetin Malja-kiertopalkinto on perustettu vuonna 2007. Sen on lahjoittanut useamman vuoden voittaja-nartun Mihan Falzetin kasvattajat Saimi & Ahti Nieminen sekä omistaja Leena Aalto. Sen on ehtinyt ennen Harmia saada monet monet hienot nartut, mm. Harmin isoäidit Mihan Iisoppi ja Bonzen Cecilia sekä superisoäiti Mihan Hyazintti kahteenkin kertaan. Harmi on ylpeä saadessaan lisätä nimensä näiden hienojen narttujen jatkoksi. 

Tämä on tietysti myös meille suuri ilon aihe. Harmi ei ole meille pelkästään Suomessa kasvatettu omistuksessamme oleva koira, vaan se on syntynyt täällä meillä kotona, omana kasvattinamme.