Kuulumisia arkistot

Kiitos vuodesta 2024!

30 joulukuun, 2024 kirjoittaja Petra

Vuosi 2024 on mennyt ilman suurempia murheita ja takaiskuja. Eli kaikkinensa voimme olla oikein tyytyväisiä kuluneeseen vuoteen.

Näyttelyrintamalla saatiin todellisia onnistumisia ja tähtihetkiä, niistä olemme iloisia ja kiitollisia kasvatinomistajille, jotka tämän mahdollistivat. Meno oli hurjan hienoa:

Nerosta (CIB, FI&EE&LT MVA FI JMVA Narraajan Preiskarin Vartija) tuli meidän ihka ensimmäinen Kansainvälinen valio! Viimeisen tarvittavan cacibin Nero sai Liettuasta toukokuussa ja samalla se valioitui myös Liettuaan. Nerolle syntyi vuoden lopussa ensimmäinen pentuekin Restuan’s -kenneliin, mielenkiinnolla seuraamme pentuja tulevaisuudessakin.

Väinö (FI&SE MVA FI JMVA Narraajan Pohjanmaan Pelle) sai toukokuussa viimeisen Suomen sertinsä ja jemmassa olleen Ruotsin sertin kera se valioitui molempiin maihin kerralla.

Harmi (CIB* FI&SE&NO&EE&LT MVA FI JMVA NORDJV-22 FINSG Narraajan Pohjolan Harlekiini) ei käynyt kotimaan kehissä vuoden aikana ollenkaan. Sen sijaan se kävi mutkan Ruotsissa (vara-cacib), Norjassa (vara-cacib, sert) sekä Liettuassa, josta se sai tarvittavan cacibin Kansainvälisen valion -arvoon, valioituen samalla Liettuaankin. Nyt odotellaan FCI:n vahvistusta CIB-arvolle.

Sansa (FI&SE&EE&LT MVA FI JMVA JV-22 Narraajan Pooki Flakkaa) kävi puolestaan myös kotimaan kehissä ulkomaiden lisäksi. Vuoden aikana se sai cacibin Suomesta ja Liettuasta ja Liettuan sertillä valioitui myös sinne.

Noma (FI MVA Narraajan Pohjoisesta Tuulee) sai viimeisen Suomen sertinsä elokuussa ja kuittasi itsellensä valion arvon siinä missä sisaruksensakin.

Rambo (FI MVA FI JMVA NORDJV-22 Narraajan Pohjoisen Puuhaparta) jätti kotimaan kehät väliin, mutta se poikkesi lomamatkalla Norjassa. Sieltä ei matkaan kuitenkaan menestystä tarttunut. Rambo on sen sijaan keskittynyt muihin harrasteisiin, missä se onkin omassa elementissään.

Muihin harrastuksiin on näyttelyiden lisäksi keskittynyt myös Harmi. Se on kesän treenannut agilityä ja olisi varmaan jo startannutkin jos ohjaaja olisi kisainnostuneempi. Rally-tokoa on alokasluokan kylteillä nyt syksymmällä harjoiteltu omaksi iloksi, kun meillä ei ole agilityssä täällä talvitreenrihin mahdollisuutta. Lisäksi on harjoiteltu noseworkin alkeita, mistä Harmi on jo myös päässyt vähän jyvälle.

Kaikista tärkeintä tietysti on, että kaikki ovat toimittaneet mitä parhaiten kotikoiran virkaa ja omistajat ovat koiriinsa tyytyväisiä. Se on se paras juttu!

Omista koirista näyttelykehään nuorison lisäksi pääsi myös veteraani-Takku. Helmikuussa Torniossa se juoksenteli itselleen toisen veteraanisertinsä ja ajateltiin että se oli sen näyttelyuran hieno lopetus. Siltä nimittäin oli löytynyt varpaasta patti, jonka patologi osoitti olevan verisuonikasvain. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin amputoida se varvas. Ja kaiken lisäksi se oli jo toinen poistettu varvas samasta jalasta, siitä on meinaan nuorena tapaturman seurauksena jo yksi varvas viety. Mutta Takku on sinnikäs ja lujaa tekoa. Se viittasi kintaalla epäilyille ja toipui amputaatiosta hienosti. Niinpä se sitten teki vielä paluun veteraanikehiin ja Torniosta heinäkuussa haki rotuspecialistilta viimeisen veteraanisertinsä valioituen veteraanivalioksi. Samalla se sai tarvittavan pisteen saavuttaen Snautserikerhon myöntämän Finnsieger -arvon. Näin ollen sen titteliriviksi muodostui eläkkeelle jäännin myötä CIB NORD&FI&SE&NO&EE MVA FI VMVA EEJV-16 FinSg. Nyt se taitaa jättää kehän nuoremmille.

Narri ei käynyt kehissä ollenkaan, harrasteli muuten kaikkea kivaa siinä tyttärensä treenien ohessa. Se on oikein onnellinen kun pääsee reissuille mukaan ja saa osallistua vaikka vain katsomalla.

Mitäs sitten ensi vuonna? Suomessa on Maailman Voittaja -näyttely, jonne tietysti olisi tavoitteena osallistua jonkun oman koiran kanssa. Joka tapauksessa se on tapahtuma, jota ei mitenkään voi jättää väliin, tai ainakin tosi ihmeitä pitää tapahtua.

Ensi vuoden suunnitelmissa on myös Harmin astuttaminen. Mikäli kaikki onnistuu ja Harmi saa pentuja, sen harrastusvuosi typistyy, mutta muutoin jatketaan sen kanssa siitä mihin jäätiin. Jos saataisiin jossakin lajissa startattua virallisissakin kisoissa, mitään pakkomiellettä siitä ei kuitenkaan ole aikomus tehdä.

Sansa käy mahdollisesti ainakin kotimaan kehissä, tavoitteena sillä on se viimeinen cacib jostakin. Narri tulee keväällä veteraani-ikään, kysellään siltä sitten mitkä ovat sen suunnitelmat.

Laitellaan tähän vielä vähän kuvia kuluneesta vuodesta.

Muistoja Harmin elämästä kuluneelta vuodelta ⇓

Hyvää Joulua!

22 joulukuun, 2024 kirjoittaja Petra

Suunnitelmia alkuvuodelle 2025

13 joulukuun, 2024 kirjoittaja Petra

Odottelemme Harmille seuraavaa juoksua alkuvuodelle ja jos kaikki menee hyvin, lähdemme astutusreissulle Puolaan. Monta mutkaa voi olla vielä matkassa, mutta suunnitelmia on hyvä olla. Tästä pentuesuunnitelmasta voit lukea lisää Pentuja-sivulta

Pentuja

Nerolle tulossa pentuja!

19 lokakuun, 2024 kirjoittaja Petra

Kennel Restuan’siin on tulossa pentuja, joiden tuleva isä on Nero (Narraajan Preiskarin Vartija). Mukavaa nähdä millaisia pikku partasuita sieltä aikanaan maailmaan tupsahtaa. Lyytin tiineys on nyt ultralla varmistettu.

Kaikki peukut pystyyn, että Lyytin loppuodotus ja synnytyskin sujuu hyvin. Elämme jännittäviä aikoja!

pALANGA 20-22.9.2024

1 lokakuun, 20241 lokakuun, 2024 kirjoittaja Petra

Vaikeuksien kautta voittoon!

Syksyinen retki kauniiseen Liettuan Palangaan onnistui täyttämään kaikki tavoitteet niin tulosten kuin reissunkin suhteen!

Alun passihässäkän jälkeen päädyttiin ensimmäiseksi yöksi Tallinnaan, josta seuraavana aamuna jatkettiin leppoisaa tahtia kohti Palangaa. Valittu reitti kulki tällä kertaa vähän pienempiäkin tietä pitkin halki Liettuan maaseudun ja maiseman ihastelua riitti siinä ajellessa. Tiet olivat yllättävänkin hyväkuntoisia lukuun ottamatta pieniä pätkiä pikku kylien läpi ajellessa.

Palangasta olimme varanneet mukavan huoneiston parilla makuuhuoneella, joten meillä oli ihan kivasti tilaa majoittua kahden matkassa olleen koiran kera. Muutoinkin huoneisto oli hirmuisen siisti ja lähistöllä kivat koirien ulkoilutusmahdollisuudet.

Näyttelyihin oltiin ilmottauduttu kolmelle päivälle, kaikkina päivinä oli kansainvälinen näyttely Compensa Camping-alueella. Luvassa oli snautsereille joka päivälle pohjoismaisia tuomareita, joka oli yksi houkutin sinne ilmoittautuessa.

Perjantaina aloitettiin ”urakka” Norjalaisen Marit Sunden tuomaroidessa snautsereita. Mukana oli mukava porukka suomalaisia koiria ulkomaisella juniorinartulla höystettynä. Sansa kilpaili avoimessa luokassa ja Harmi valioissa. Sansa luokkavoitolla lunasti paikkansa narttujen Cacib-kisaan, Harmin sijoittuessa valioiden kolmanneksi. Sansa olikin tuomarin mieleen niin paljon, että voitti narttujen Cacibin ja samalla myös N-sertin, jolla tuli Liettuan valioksi! Ja lopuksi serkkupoika-Sakua vastaan kilpaillessaan Sansa vielä sinetöi hienon päivänsä ollen rotunsa paras. Loistava alku viikonlopulle!

Perjantaina käytiin Päivin ja Jarin kanssa syömässä mukavassa ravintolassa, jossa sai oikein maukasta ruokaa ja koirillekin löytyi mukava varjoisa paikka odotella. Sen jälkeen käytiin ihastelemassa todella siistiä ja kaunista puistoa keskellä Palangan keskustaa ja näin koiratkin pääsivät näyttelypäivän jälkeen kunnon jaloittelulle.

Lauantai-aamuna ei ollut näyttelypaikalle mikään hirmuinen hoppu, koska kehät alkoivat meillä vasta iltapäivällä, joten ehdittiin tehdä pitkä aamulenkki kauniilla rannalla. Hiekkarantaa riitti silmänkantamattomiin ja sitä reunusti ihan kapea metsäalue.

Vuorossa oli siis toinen kansainvälinen näyttely samalla paikalla muutaman kilometrin päässä majoituspaikastamme. Lauantaina snautsereita saapui arvostelemaan Jens Utke Ramsing Tanskasta. Koska Sansa oli jo edellisenä päivänä saanut kaiken tarvitsemansa, eikä lisä Cacibit olisi tässä vaiheessa sitä hyödyttäneet, päätimme jättää sen pois kehistä. Eli meiltä ainoana kehässä siis Harmi valioluokassa. Tälle päivälle oli ilmoitettu muutama ulkomainen koira enemmän, joten kova kilpailu oli tiedossa edelleen.

Harmi esiintyi kauniisti ja niinpä se nappasi ensin valioluokan voiton ja sitten narttujen Cacibin jolla siitä tulee FCI:n vahvistuksen jälkeen kansainvälinen muotovalio! Meillä on siis jo kohta toinen C.I.B. tässä pentueessa! Narttujen voiton ansiosta Harmille tietysti tuli myös se N-serti, jolla se valioitui Liettuaan. Eikä se lopulta sitten jäänyt siskoaan yhtään huonommaksi vaan oli rotunsa paras Saku-serkun ollessa VSP. Ihan uskomattoman hienoa!

Lauantaina näyttelypäivän jälkeen käytiin sitten isommalla porukalla syömässä todella hinta-laatusuhteeltaan hyvässä ravintolassa. Seura tietysti oli suomalaisten snautseri-ihmisten kyseessä ollessa ihan ykkösluokkaa, kiitos siitä Arjalle, Jussille, Railille, Pialle, Marja-Leenalle, Anulle, Päiville ja Jakelle. Porukkaan leivottiin viikonlopun aikana useampikin uusi Liettuan valio niin keskikokoisissa kuin kääpiösnautsereissakin sekä saatiin Cacibeja usealle koiralle, joten vähän juhlaankin oli tietysti syytä.

Syönnin jälkeen käytiin ihailemassa auringonlaskua rannalla ja ottamassa muutama rusettikuva uusista valioista. Koirat olivat tyytyväisiä päästessään rantalenkille.

Sunnuntaina oli vuorossa viimeinen kv-näyttely Palangassa tälle viikonlopulle. Koska meillä koirat olivat jo saaneet tarvitsemansa, jätettiin molemmat koirat pois kehästä ja lähdettiin kannustamaan kavereita kehänlaidalle. Sukuun ne tulivat tämänkin päivän voitot, sillä Molla-serkku tyttöjen isän puolelta oli ROP ja Saku-serkku äidin puolelta VSP. Lisäksi tyttöjen velipuoli Rane tuli Liettuan valioiksi ja sai ensimmäiset (vara)-Cacibinsa Sakun ollessa jo kansainvälinen valio. Tuomarina sunnuntaina oli Lisbet Utke Ramsing Tanskasta.

Vaikka alkuun tuntui että ei päästy laivarantaa pidemmälle, pitkä matka Palangan kauniille rannoille kannatti! Paluumatka tehtiin vähän isompia teitä ajellen ja sopivasti pitkin matkaa pysähdellen. Tallinnaan ehdittiin sunnuntai-illaksi ja siellä yövyttiin vielä yksi yö ennen maanantain kotia paluuta.

Menomatkalla ehdittiin pikaisesti käydä moikkaamassa myös Nero-poikaa (Narraajan Preiskarin Vartija) Janakkalassa. Nerolla oli juuri hetkeä aiemmin käynyt morsian vierailulla, joten pääsemme jännäämään tuleeko meidän pentueelle ensimmäistä jälkikasvua. Tulevan pentueen emä on hienosta sisarussarjasta oleva Lyyti (Restuan’s Duchess), joten peukut pystyyn että astutus on onnistunut ja Laura saa Restuan’s kenneliinsä pikku partasuteja.

Nyt sitten huilitaan ja vaihdetaan vähäksi aikaa muiden harrasteiden pariin. Sansan kanssa palataan kansainvälisten näyttelyiden kehiin sitten ensi vuonna, tavoitteena saada sillekin se viimeinen tarvittava Cacib.

Nomasta Muotovalio!

13 elokuun, 202413 elokuun, 2024 kirjoittaja Petra

Monien sattumusten summana Noma ilmoitettiin Ylöjärven ryhmänäyttelyyn ”seuramatkalle” viimeisen sertin metsästykseen. Aamun valjetessa vesisateessa startattiin matkaan ja päivä vietettiin Teivon raviradalla vaihtelevassa säässä. Saatiin niin paahtavaa aurinkoa, pilvistä poutasäätä, vesisadetta kuin ukkoskuurojakin. Vähän matkaan toi lisävivahdetta vielä se, että samaan autoon pakattiin tärppipäivillä oleva Noma ja viriilissä iässä oleva corgi-uros corgi-nartun lisäksi. Matka sujui kuitenkin täysin rauhallisesti ilman minkäänlaista levottomuutta, koirat nukkuivat koko pitkän matkan täysin rauhallisena.

Pitkä retki kuitenkin kannatti. Hienolla arvostelulla Noma oli lopulta rotunsa paras ja ansaitsi viimeisen sertinsä ja näin ollen siitä tuli muotovalio! Pentue täytti kuluneella viikolla kolme vuotta ja nyt niistä on joka ikinen Suomen muotovalio! Aika ainutlaatuista, ei taida olla yhtään näin suurta pentuetta joka olisi tehnyt saman! Tehtiin siis jonkinmoista historiaa

Kiitokset tästä kaikesta kuuluu tietysti ennen kaikkea aktiivisille omistajille, ilman sitä tämä ei olisi ollut mahdollista. Severin omistaja ja kasvattajat Erja, Päivi ja Jari ovat auttaneet hirmuisesti ja mahdollistaneet tämän pentueen alkuun saamisen sekä tukeneet meitä matkan varrella, samoin kuin myös Narrin kasvattajat Raili, Saimi ja Ahtikin. Kiitokset siitä kaikille. Matka jatkuu toivottavasti yhtä onnekkaasti jatkossakin.

p-PENTUE 3-VUOTTA!

9 elokuun, 20249 elokuun, 2024 kirjoittaja Petra

Pentujen syntymästä on kulunut jo 3-vuotta, kylläpäs aika rientää!
Valtavan paljon onnea
❤ Noma, Sansa ja Harmi 💙 Rambo, Nero ja Väinö!

Kesä on muutoinkin mennyt vähän turhankin nopsasti. Loma kierrettiin näyttelyissä, Harmin kanssa treenailtiin agilityä ja Harmin ja Takun kanssa opeteltiin Rally-tokon alkeita. Pääsipä Narrikin muutaman kerran tuuraamaan tytärtänsä agilitytreeneissä Harmin juoksun vuoksi. Lenkit sen sijaan oli vähän vähemmällä kuumien ilmojen vuoksi, yritettiin sitten ulkoilla aikaisin aamulla tai myöhään illalla.

Näyttelyreissut suuntautuivat Ruotsiin Gällivaaraan, Ouluun, Kalajoelle, Tornioon, Poriin ja Norjan Fauskeen. Tuloksena näistä yksi uusi Norjan muotovalio, Sansalle kotimaan Cacib, muutama vara-cacib sekä useampi paras narttu-sijoitus.

Norjan reissu oli erityisen mukava reissu myös siksi, että matkaseuraksi saatiin Rambo-poika omistajansa kanssa. Etelä-Suomessa asuvaa poikaa näkee sen verta harvoin, että tämä oli tosi mukava tapa nauttia seurasta.

Hirmuisen hienoa oli myös se, että Takku sai viimeisen veteraanisertinsä Torniosta rodun erikoistuomarilta, mitä myötä siitä tuli siis veteraanivalio ja myös FinnSieger, kunhan kerho tuon arvon sille aikanaan vahvistaa. En olisi vielä alkuvuodesta uskonut, että Takku näyttelykehiin palaa, mutta niin vain teki. Ihan uskomatonta!

Suunnitteilla meillä on vielä pari syksyn näyttelyä ”pikkutyttöjen” kanssa ja sitten hetken tauko näyttelyhommista.

Onneksi on vielä syksyn lähestyessäkin mukavia ulkoiluilmoja ja aikaa keskittyä muihin harrasteisiin.

Muistakaahan kaikki snausterinomistajat käydä täyttämässä kerhon terveyskyselylomake, tärkeää tietoa rodun tulevaisuutta ajatellen!

SNAUTSERIKERHON TERVEYSKYSELY

Hyvää Juhannusta!

23 kesäkuun, 2024 kirjoittaja Petra

Hyvää keskikesän juhlaa Narraajan-snautsereilta!

Meillä on ensimäinen C.I.B.*!!!! -sekä uusi valio!

28 toukokuun, 2024 kirjoittaja Petra

Kasvattajalla täytyy olla unelmia ja tavoitteita, muuten ei ole mitään järkeä kasvattaa. Tavoitteet voivat olla jokaisella omanlaisensa, mutta niitä täytyy löytyä.

Meidän tavoitteet oli ensisijaisesti muualla kuin näyttelyissä. Tarkoitus oli yrittää saada pentueeseen hyväluonteisia ja perusterveitä koiria, joista on enemmän iloa kuin huolta perheilleen. Tavoitteena oli myös, että koko pentue tulee tutkittua niin luuston kuin silmienkin osalta.

Olen kuitenkin omien koirieni kanssa harrastanut aina ainakin jossakin mittakaavassa koiranäyttelyitä. Se on minun harrastus. Koirat ovat pärjänneetkin näyttelyissä ihan mukavasti, kaikki vähintään kotimaisia valioita, kotona olevat aikuiset kansainvälisiä valioitakin. Ne ovat kuitenkin jonkun toisen aikaan saamia, jonkun muun jalostusvalintojen tuloksia. Omien kasvattien kehään saaminen olisi taas ihan uusi juttu.

Minusta jokaisen kasvattajan täytyy yrittää saada aikaan myös ulkonäöllisesti mahdollisimman rotumääritelmän mukaisia koiria, vaikkei sitten niitä titteleitä havittelisikaan. Pennun ottajille asetin toiveeksi, että jokainen koira viedään arvosteltavaksi näyttelyyn edes muutaman kerran. Ajattelin, että olisipa ihan tosi hienoa, jos niille saisi joltakin erikoistuomarilta arvosanaksi erinomainen. Silloin olisin onnistunut minusta hienosti pentueen suhteen myös ulkonäöllisesti. Sen suurempia saavutuksia en uskaltanut odottaa ensimmäiseltä pentueelta.

Niin kuin olen jo monesti sanonut, tämä pentue on menestynyt näyttelyissä paljon paljon enemmän kuin ikinä osasin toivoakkaan. Ja kaikki pennuista on saanut sen arvosanan erinomainen ja paljon muutakin!

Nyt, pentujen ollessa vajaa 3-vuotiaita, voidaan juhlia ja iloita meidän ensimmäisestä C.I.B.-kasvatista!!! Aika huimaa!

Vain yksi voi olla ensimmäinen, ja meillä se on Nero! Neron viimeinen Cacib tuli viikonloppuna Liettuan Moletaista, jossa Nero reissasi omistajiensa kanssa. Voin vain yrittää osoittaa kiitollisuuteni aktiivisille omistajille, jotka mahdollistivat tämän viemällä Neroa näytille! Neron Cacibit tulivat 4/23 Lahdesta Ville Meroselta, 7/23 Porista Hannele Jokisillalta, 10/23 Tallinnasta Kristel Ratnik-Soosaarelta ja 5/24 Moletaista Andre Van den Broekilta. Nyt odottelemme sitten FCI:n vahvistusta tittelistä. Lisäksi Nerosta tuli vielä Liettuan muotovalio! Kiitos ja kippis!!!

Eikä meidän hieno viikonloppu edes ollut tässä! Me meinaan saatiin uusi Suomen ja samalla sitten myöskin Ruotsin valio! Väinö poika kävi Oulun ryhmänäyttelyssä kasvattajatuomari Nenad Matejevicin arvosteltavana ja hienolla arvostelulla oli urosten toinen saaden sen viimeisen sertinsä! Väinöllä oli Ruotsin serti jo odottamassa viime syksyn reissulta ja näin ollen päästään vahvistamaan myös Ruotsin valioarvo!

Voihan pojat minkä teitte!

Narri 7v

17 toukokuun, 2024 kirjoittaja Petra

Narri (Mihan Lunaria) viettää tänään 7-vuotis syntymäpäivää. Onnittelemme myös kaikkia kymmentä Narrin sisarusta! Toivomme paljon iloa ja onnea elämään ja monia monia yhteisiä vuosia!