Kuulumisia arkistot - Sivu 2 5:stä

Kajaani KV 13.1.2024

16 tammikuun, 2024 kirjoittaja Petra

Näyttelyvuosi 2024 avattiin pakkaskelissä Kajaanin KV näyttelystä. Perinteisesti ei ollut mitään lauhaa ja aurinkoista keliä luvassa, mutta ken leikkiin ryhtyy (koiransa näyttelyyn ilmoittaa), sen on Suomen talvikelit kestettävä. Olen käynyt Kajaanin talvinäyttelyssä ensimmäisen kerran muistaakseni vuonna 1990 ja siitä lähtien aina silloin tällöin ja aina on ollut vähän haasteelliset ajokelit. Onneksi hyvä matkaseura peittosi kelit.

Me pakattiin autoon Noma ja Sansa. Tuomarina snautsereilla oli Saija Juutilainen, jonka kehässä olin nyt ensimmäistä kertaa. Noma kilpaili avoimessa luokassa ja sai oikein hienon arvostelun. Tuloksena oli ERI2. Sansa kilpaili valioissa, jossa oli kaikkiaan kuusi narttua. Sansa voitti valioluokan ja SA:n kera pääsi paras narttu-luokkaan. Sansan sijoitus oli lopulta PN2 ja sen johdosta Vara-Cacib. Arvostelut on luettavissa koirien omilta sivuilta.

Rop näyttelyssä oli Mihan Dafne ja Vsp Mihan Aapamies, onnittelut!

Hyvää Uutta Vuotta!

31 joulukuun, 2023 kirjoittaja Petra

Kiitos Vuosi 2023!

27 joulukuun, 2023 kirjoittaja Petra

Hyvää ja Rauhallista Joulua!

23 joulukuun, 2023 kirjoittaja Petra

Narraajan snautserit viettävät nyt ansaittua joululomaa. Kaikki ovat varmasti olleet sen verran kilttejä että pukki tuo muutaman paketin ja ehkä vähän herkkujakin liikenee joulupöydästä. Ensi vuonna sitten palaamme harrastusten pariin uudella innolla ja uusin tavoittein!

Hyvää joulua!

Helsinki 16.-17.12.2023

26 joulukuun, 202323 joulukuun, 2023 kirjoittaja Petra

Näyttelyvuosi huipentuu täällä Suomessa aina perinteisiin Helsingin Messukeskuksen näyttelyihin joulukuussa. Tänä vuonna näyttelyt järjestettiin vain viikkoa ennen jouluaattoa, mutta eihän se tietenkään estänyt meitäkään lähtemästä tähän vuoden kohokohtaan. Se mikä saa lähtemään vuosi vuoden jälkeen ei ole niinkään hyvien tulosten toivo vaan ystävien ja tuttavien näkeminen kehän reunalla ja hienojen koirien tapaaminen.

Meiltä kehiin oli ilmoitettu vain Harmi (Narraajan Pohjolan Harlekiini) ja kasvateista Nero (Narraajan Preiskarin Vartija). Sisarukset esiintyivät nyt ensimmäistä kertaa Suomen näyttelyissä valioluokassa reilu parivuotiaana, joten kovin kummoisia odotuksia ei ollut kovissa valioluokan kisoissa. Lähtiessä toivottiin että jos ERI saadaan niin tavoitteet on täyttynyt.

Launtaina oli ensin Helsinki Winner-näyttely joka järjestettiin Nord-näyttelynä. Snautsereilla tuomarina oli Annukka Paloheimo. Nero sai elämänsä ensimmäisen EH:n, tuomari toivoi voimakkaampia kulmauksia ja tehokkaampaa takaliikettä. Harmi sai sileän ERI:n, hyvän arvostelun mutta sillekin toivottiin enemmän kulmauksia ja voimaa takaliikkeisiin. Päivän parhaat olivat Bozen Caius ja Mihan Dafne, onnea hienoille voittajille!

Näyttelyn jälkeen ajeltiin iltapäiväkaffille Mihalan mäelle. Onnellinen Narri pääsi käymään synnyinkotonaan kuusi ja puoli vuotta maailmalle lähtönsä jälkeen ja niin oli kuin olisi kotiinsa mennyt. Monta tuntia kului rattoisasti Saimin ja Ahdin kanssa jutustellessa, menneitä muistellessa ja nykypäivän snautsereita tarkastellessa.

Sunnuntaina oli vuorossa Voittaja-näyttely joka oli samalla kansainvälinen näyttely. Snautsereita arvioi snautserispecialisti Marianne Holm Larnemaa. Nerolle ERI, ihan ei sijoille kuitenkaan päätynyt oli lopulta viidentenä valiouroksissa. Harmi esiintyi kauniisti, nautti kehässä olemisesta ja teki parhaansa. Se sai myös aivan tosi upean arvostelun. Tämä olisi hyvin riittänyt, mutta Harmipa yllätti meidät. Se nappasi valioluokan kakkossijan SA:lla ja pääsi näin paras narttu-luokkaan. Kun tuomari valitsi neljä narttua jatkoon ja me oltiin Harmin kanssa siellä, tuntui uskomattomalta. Lopulta Harmi sijoittui upean Likan jälkeen narttujen kakkoseksi!!! Huh huh. Tämähän tarkoitti myös sitä, että koska Likka on jo kansainvälinen valio, Harmin saama vara-cacib vahvistetaan cacibiksi! Tunnelma oli kyllä hieno! Päivän parhaat olivat Likka eli Nettl Greit Prime Rose Mihan’s ja Välkky eli Bonzen Caius.

Koska Harmi sai nyt kolmannen Cacibinsa, se jää odottelemaan ajan kulumista ja lähtee sitten vasta ensi vuoden syksyllä aikaisintaan kokeilemaan onneaan sen viimeisen kanssa. Eli Harmille koitti aikaistettu loma näyttelyhommista. Nyt me keskitytään sisarusten näyttelytouhuihin hetkeksi.

Viikonloppu oli siis kertakaikkisen mukava niin tuloksellisesti kuin muutenkin. Niin paljon kivoja snautseri-ihmisiä kehän laidalla ja uusia koiratuttavuuksia ihailtavaksi. Kiitos kaikille, joiden koiriin sain viikonlopun aikana tutustua.

Meidän koirat ansaitsevat kyllä kehut taas jälleen kerran myös reissukavereina. Ei tuon helpompia automatkustajia voi ollakaan. Meidän maalaiskoirat käyttäytyivät ihan uskomattoman hienosti myös niin kaupungin liikenteessä, hotellilla, ulkoilutusalueilla kuin näyttelyssäkin. Tai no, pieni hotellikevennys saatiin aikaiseksi kun tyttöä ei huvittanut odotella hotellihuoneessa, mutta ei siitä sen enempää :-))

3 uutta Eestin valiota!!!

23 lokakuun, 2023 kirjoittaja Petra

Käytiin tekemässä syysretki tuuliseen Tallinnaan viime viikonloppuna. Unibet-arenalla järjestettiin kaksi kansainvälistä koiranäyttelyä 21-22.10. Omien tyttöjen lisäksi houkuteltiin mukaan sisaruksiakin ja Mikko ja Nero innostuivat meille matkaseuraksi. Näin vietettiin mukava viikonloppu Tallinnassa harmaapartojen kanssa.

Perjantain menomatkalle osui tietysti se kunnon syysmyräkkä ja suomenlahdelle oli luvassa varoituksia korkeista aalloista ja kovasta tuulesta. Sellaisia sitten saatiinkin, mutta onneksi päästiin turvallisesti satamaan merenkäynnistä huolimatta. Illaksi ajeltiin majoituspaikkaan, joka oli ihan kiva pikku huoneisto omalla sisäänkäynnillä Nõmmessä. Ihan siisti paikka, jossa oli muitakin suomalaisia.

Lauantaina oli vuorossa ensimmäinen näyttelypäivä. Snautsereilla oli tuomarina Kristel Ratnik-Soosaar Eestistä. Meiltä kehissä oli siis Nero valiouroksissa, Sansa avoimissa nartuissa ja Harmi valionartuissa. Tuomari tykkäsi koiristamme ja tulokset olivat sen mukaiset. Lauantaina leivottiin siis kaksi uutta Eestin valiota!

Nero (FI & EE CH FI JCH Narraajan Preiskarin Vartija)
EXC 1 CQ BM1 CC CACIB BOB -> EE CH

Harmi (FI & SE & EE CH FI JCH NORDJW-22 Narraajan Pohjolan Harlekiini)
EXC 1 CQ BF1 CC CACIB BOS -> EE CH

Sansa (FI & SE & EE CH FI JCH FIJW-22 Narraajan Pooki Flakkaa)
EXC 1

Rop-kehässä oli siis lauantaina vastakkain veli ja sen sisko, Neron vetäessä pidemmän korren saaden lipun ryhmäkehiin. Kasvattajaluokka sai kunniapalkinnon.

Sunnuntaina oli toinen näyttelypäivä, kansainvälinen näyttely tämäkin. Tiberiu Kozma Romaniasta oli snautsereiden tuomarina tässä näyttelyssä. Mukana oli myös harjoitusarvostelija joten koirat ”joutuivat” vähän tavallista tarkempaan syyniin. Erinomaisia olivat koiramme tämänkin tuomarin mielestä ja mikäpä sen mukavampaa kuin uusi Eestin valio tällekin päivälle!

Nero
EXC 2

Sansa
EXC 1 CQ BF1 CC CACIB BOS -> EE CH

Harmi
EXC 1 CQ BF2 RES-CACIB

Kasvattajaluokka oli tänäkin päivänä ROP-kasvattaja. Sen verran väsyneitä olivat koirat ja kyllä omistajatkin, joten suunnattiin heti kehän jälkeen katselemaan Tallinnan maisemia ja odottelemaan paluulaivan lähtöä.

Nõmmestä löytyi kiva puisto, jossa oli Glehnin linna. Kierreltiin ihastelemassa vanhoja kivirakennelmia ja koirat saivat samalla jaloitella näyttelypäivän rasitukset jaloistaan. Kannattaa käydä katsomassa linnaa jos tuolla päin liikuskelee.

Ennen laivan lähtöä käytiin vielä ihastelemassa Tallinnan vanhaa kaupunkia ja syömässä paikallista kebabbia sekä tekemässä pieniä ostoksia Selverissä. Sitten olikin kiva ajella laivajonoon odottelemaan kotimatkaa, jolloin meri oli onneksi tyvenempi kuin menessä. Edessä oli tietysti meillä (Mikko ja Nero pääsi vähän vähemmällä) vielä pitkä kotimatka ja kahden tunnin unien jälkeen reippaana aamulla töihin.

Kiitos Mikolle ja Nerolle matkaseurasta, uusia suunnitelmia vain tekemään!

World Dog Show Geneve 2023

4 syyskuun, 2023 kirjoittaja Petra

Meille tarjoutui mielettömän hieno mahdollisuus päästä katsomaan snautserikehiä maailman huipulta, kun Päivi ja Jake lupautuivat ottamaan meidät matkaseuraksi Sveitsin Geneveen elokuun lopussa. Ajatuksena oli käydä katsastamassa, millaista tarjontaa muualla euroopassa on snautseririntamalla ja tietysti haistelemassa maailman voittaja-näyttelyn tunnelmaa. Matkaa alettiin suunnittelemaan keväällä, lennot ja hotellit varattiin hyvissä ajoin. Lomat töistä anottiin ja tietysti kotiin jääville koirille oli hoito järjestettävä, koska tarkoituksena ei ollut ottaa koiria mukaan tälle reissulle.

Matkaan lähdettiin perjantaina aamulla täältä Oulun kentältä lentämällä kohti Helsinkiä. Koska lento Geneveen lähti vasta iltapäivällä, kulutettiin odotusaika näppärästi Helsingissä kauppatorilla ja kauppahallissa pääkaupunkiseudun tunnelmaa ihmetellen. Takkiset tavattiin Helsinki-Vantaalla hyvissä ajoin ennen lähtöä ja ehdittiin siinä skumpat ja capuccinot nauttia lähtöä odotellessa. Vähän myöhässä pääsi lento lähtemään, mutta ei onneksi ollut menopäivälle mitään aikataulua odottamassa, joten se ei suuresti haitannut.

Määränpäässä päästiin lentokenttäkuljetuksella hotellille ja suunnattiin nälkäisenä ruuan etsintään. Meidän hotellilla ei ollut ravintolaa auki, mutta onneksi vierestä löytyi hotelli, jossa sijaitsi Casino (ei testattu) sekä kaksikin viiden tähden ravintolaa. Sielläpä me sitten illallistettiin nälän pitimiksi ihan kiitettävän arvokasta iltapalaa 🙂 Sveitsi oli kohtuullisen kallis maa muutoinkin, seikka joka vähän hillitsi shoppailuintoa. Mutta syötävä joka tapauksessa oli, ihan omin eväin ei voinut tätä näyttelyreissua sentäs tehdä.

Lauantaina päästiin itse asiaan eli vuorossa oli näyttelyssä päivä kakkosryhmälle (ja kymppiryhmälle). Meidän suunta luonnollisesti kävi snautserikehälle, johon ajatus oli mennä hyvissä ajoin kehänlaita paikkoja katselemaan. No, vähän toisin kävi, sillä näyttelyyn päästettiin ilman koiraa tulevat katsojat vasta puoli tuntia ennen kehän alkua, minusta ihan käsittämätöntä. Vajaan tunnin verran odoteltiin sitten pääoven vieressä katsellen näyttelyyn matkalla olleita koiria. Näkihän sitä koiria toki siinäkin ja kävellessä pintaan noussut pieni hienpoikanenkin ehti hivenen kuivahtaa. Sää oli melko lämpöinen, lämmintä oli 36 astetta ja tulossa ollut ukkoskuuro teki siitä vielä hiostavan kaiken lisäksi. Koirille oli varmasti vähän turhan lämpöinen ilma ja saattoi olla, että osan koirien esiintymiseenkin se saattoi vaikuttaa.

Kehän laidalle kuitenkin päästiin ja tungostahan siellä oli, kuten oltiin aavisteltukin. Onneksi sieltä löytyi tuttuja suomalaisia, joiden leiriin päästiin soluttautumaan. Anu ja Kimmo Alanen olivat matkanneet asuntoautollaan näyttelyyn mukanaan sukulaispoika Saku, Mihan Bendula. Sakuhan on Narrin veljen poika, joten kovasti tietysti oltiin mukana Sakun kannatusjoukoissa. Heti kättelyssä jo voin todeta, että vaikka ei sijoitusta suomalaiskoiralle täältä herunutkaan, ei suomalaisen laatua ja tasoa tarvinnut todellakaan hävetä. Hienolla asenteella ja upealla ulkonäöllä Saku kyllä oli yksi parhaista koirista kehässä sinä päivänä!

Näyttelyyn oli kutsuttu snautsereita arvioimaan Ramune Kazlauskaite Liettuasta. Rehellisesti täytyy tunnustaa, etten ole tietoinen, kuinka paljon rouva oli snautsereita aiemmin arvostellut, joten mitään ennakko-odotusta päivän voittajista ei ollut. Sen kummemmin ketään koiraa erikseen arvostelematta laitan tähän vain ne tunnelmat mitkä tuon päivän p&s snautserikehästä minulle itselle jäi. Kehiin olisin kaivannut paljon enemmän itsevarmenpia, temperamentikkaampia koiria. Yllättävän paljon oli arkoja, väistäviä nuoria, mutta myös jo meritoituneita koiria. Runkoihin olisin kaivannut kauttaaltaan tilavuutta, yleisvaikutelma oli kapeista koirista, niin runkojen kuin eritoten liikkeiden osalta. Postimerkin kokoinen kehä ei toki edesauttanut millään lailla liikkeiden näyttämistä, mutta kunnon takapotku puuttui aika monelta kehässä olleelta koiralta. Trimmaustyyli oli arvatenkin vähän erilainen kuin mihin on itse tottunut ja olikin hirmuisen tärkeää päästä käymään käsin läpi niitä itseä kiinnostavia koiria. Jopa suuhun kurkkaaminenkin saattoi tuoda todellisia yllätyksiä. Kovaa kilpailua kuitenkin titteleistä käytiin ja voittajat saatiin valittua. Laitan tähän nyt kuvina koosteen voittajakoirista joista sain kuvia otettua. Kaikkien sijoittuneiden saatikka kaikkien osallistujien kuvaaminen jäi vain haaveeksi tuossa tungoksessa.

Vaikka sen sensaatiomaisempaa ja ihmeempää ei täältäkään kehistä löytynyt, oli tämäkin opintomatka ehdottomasti toteuttamisen arvoinen. Tulipahan taas jälleen kerran todistettua että koirat on omin silmin nähtävä ja mielellään omin käsin kosketeltava, jotta tietää mitä ne oikeasti ovat. Esimerkiksi koiran koon arvioiminen kuvista on likimain mahdotonta. Jos meillä on kehissä isoja koiria, on niitä myös muualla. Taas kerran voidaan ylpeästi todeta että kyllä meillä Suomessa snautsereiden taso on huikea ja se on sitä nimenomaan leveällä rintamalla. Erikoisnäyttelyidemme valioluokat ovat todella tasokkaita ja niitä kannattaa sillä silmällä aina myös seurata. Hienot voittajat täälläkin saatiin valittua, onnea kaikille menestyneille. Matkamuistona meillä on kuvat ja videot kehistä, niihin voidaan vielä jälkikäteenkin palata. Päivän lopuksi seurasimme vielä ryhmäkehiä ja muita loppukilpailuja ja nautittiin maailman luokan näyttelyn juhlatunnelmasta.

Kannustan ehdottomasti matkustamaan maailmalle snautserikehiä katsomaan aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus. En tiedä milloin semmoinen minulla seuraavan kerran on, mutta toivon että sellainen vielä tulee. Ainakin sen tiedän, että Suomen World Dog Show’hun aion mennä 2025, jos vain henki minusta pihisee. Tervetuloa Helisinkiin silloin kaikki muutkin!

Sunnuntai kulutettiin sitten normaalien turistien lailla ja tutustuttiin Geneven antiin. Käytiin kaupunkijunalla kiertoajelulla ihailemassa kuulua suihkulähdettä Jet d’Eau’ta ja tutustuttiin Pyhän Pietarin katetraaliin (kavuttiin sen torniin saakka sekä vajottiin maan alle tutkimaan kaivauksia). Käytiin kakkukahvilla kivassa kahvilassa ja syötiin hienossa ravintolassa vanhassa kaupungissa, jossa oli tarjolla vähän erilaisempaakin vaihtoehtoa. Aamupäivästä ollut pieni vesisadekaan ei haitannut kaupunkiin tutustumista, päinvastoin helpotti vähän kostean helteen jälkeen. Onneksi oli sunnuntai ja kaikki kaupungin liikeet kiinni. Meinaan mitään pikkuhalpaa täältä tuskin olisi kotiin viemiseksi löytynyt, joka korttelin kulmalla komeili sen verran isot Rolex mainokset eikä muutkaan merkkiliikkeet kovin huokeilta näyttäneet. Ois voinut matkabudjetti olla minun kohdalla vähän riittämätön.

No, mitäs reissusta käteen jäi. Uskomattoman hieno kokemus, kiva pieni loma keskellä syksyä, huippu seura ja paljon uusia koiria nähtävänä. Monta uutta tuttavaa yhteisen rakkaan rodun ympäriltä ja uusia suhteita tulevaisuutta varten. Kyllä kannatti lähteä ja toivon että tämmöinen mahdollisuus tulisi joskus toistekin. Kiitos huippu matkanjohtajille Päiville ja Jakelle, kertaakaan ei oikeasti edes eksytty!

Kesän näyttelyrumba takana, pennut 2-vuotta ja meillä on neljä muotovaliota!

22 elokuun, 2023 kirjoittaja Petra

Piteå ER, Piteå Nord, Tornio Nord, Kalajoki KR, Kalajoki KV, Kajaani RN, Kuopio KR, Kuopio KV, Överkalix Nat, Helsinki RN

Hienoja aurinkoisia kesäisiä säitä toivottiin ennen lomalle jääntiä, mutta eihän se ihan sitten täysin niin mennyt. Mutta mikäpä kesä sitä olisi täydellinen säiden suhteen. Mukavaa meillä oli joka tapauksessa reissatessa ja lomaillessa, vaikka välillä vettä niskaan saatiinkin ihan urakalla asti.

Loma aloitettiin viikon kotona oleskelulla, mitään kotiaskareita ihmeempiä ei suunniteltu eikä kyllä tehtykään. Näyttelyreissuja jatkettiin heinäkuun puolivälissä matkaamalla Ruotsin puolelle Piteåån. Idan kanssa oltiin matkassa kolmen koiran kera ja Eija oli tyttöjen ja turistikoirien kanssa matkaseurana. Ruotsissa ensimmäisenä oli vuorossa erikoisnäyttely, johon oli snautserit kutsuttu arvostelemaan Svante Frisk Ruotsista. Väinö oli meiltä kehässä ensin, tuloksena EH. Harmi kilpaili nuorten luokassa ja oli ERI1 SA. Sansa oli ilmoitettu avoimeen luokkaan jotta handlaaminen olisi vähän helpompaa. Sansa voitti avoimen luokan SA:lla ja nousi lopulta narttujen kakkoseksi ja sai sertin. Matkalle asetettu tavoite (tulisi edes jollekin serti) oli täytetty. Avoimessa luokassa oli monta ruotsalaista sertin jahtaajaa, joten hienosti tehty Sansalta, joka juoksi kilpailuluokissa ihan superhienosti!

Luleåssa vietetyn yön jälkeen palailtiin seuraavana aamuna takaisin Piteåån, vuorossa oli Nord-näyttely. Paljon oli suomalaisia tuttuja tullut nättelyyn, myös snautserikehässä nähtiin suomalaisedustusta. Väinö meiltä ensimmäisenä taas kehässä specialisti Carina Andersson Rappin arvioitavana. Väinölle nuorten luokasta ERI2 SA PU4 Vara-Sert. Harmi oli kehässä nuorten luokan nartuissa tuloksella ERI1 SA PN3 Vara-Serti. Sansa juoksi jälleen avoimessa luokassa ja niinhän siinä kävi että Sansa se oli tämän reissun tähti, voittaen ensin avoimet nartut, sitten nartut ja saaden toisen Ruotsin sertin ja Nord-sertin. Arvostelut olivat kyllä niin täynnä ylisanoja ja kiitosta sateli myös koirien hienosta näyttelykunnosta, täytyy olla ylpeä että meidän koiria arvostettiin näin kovin.

Illaksi ajeltiin sitten Kalixiin hienojen joenvarsimaisemien äärelle. Lenkkimaisemat olivat kivat ja ruokapaikkakin oikein hyvä valinta.

Kalixista hurautettiin aamulla Tornioon Nord-näyttelyyn Marjo Järventölän arvosteltavaksi. Väinö kehään nuorten luokkaan, tuloksena EH. Harmi kilpaili taas nuorten luokassa ja sieltä SA:n kanssa oikeuden PN-kisaan. Sansa oli avoimessa luokassa ja oli luokan toinen SA:lla. Loppupelissä Harmi oli PN3 ja Sansa PN4, Mihan hienojen narttujen jälkeen, joista Likka (Nettl Greit Prime Rose Mihan’s) oli päivän lopuksi BIS1!!! Olipa meillä kiva reissu ja erityisen tyytyväisiä oltiin näihin hienosti matkaaviin karvaisiin kavereihin. Väinökin sopeutui hyvin tyttöjen tahtiin, vaikka pitkä ja tiivistahtinen reissu olikin.

Viikko kotilomailua ja seuraavana viikonloppuna tuohon vajaan tunnin matkan päähän, melkein kuin kotinäyttelyyn, Kalajoelle. Siellä saatiinkin sitten tuntea mitä Suomen kesänättelyt voi pahimillaan olla. Vettä tuli väliin niin paljon että hyvä kun eteensä näki, kenttä oli ihan yhtä lätäkköä ja rapa roiskui siellä juostessa.

Lauantain KR näyttelyyn meiltä oli ilmoitettu ainoastaan Takku veteraaniluokkaan. Tuomarina oli Vytautas Baranauskas Liettuasta. Kumpparit jalassa, sadetakin huppu silmillä paineltiin menemään ja sen verran hyvällä askeleella että Takku oli loppupeleissä ROP, ROP-veteraani ja sai näin veteraani-sertin. Tämä näyttely jää kyllä kaikkinensa pitkäksi aikaa muistiin, hetken kesti kuivatella kamppeita sen jäljiltä. Kuva ei kerro lähellekään sitä todellisuutta mikä se keli oli.

Sunnuntaille oli luojan kiitos luvassa parempaa säätä ja kerrankin se piti jopa paikkansa. KV näyttelyssä arvosteli Anneli Pukkila ensimmäistä kertaa snautsereita. Meiltä näyttelyyn oli ilmoitettu Väinö, Harmi, Noma, Sansa ja Takku. Meidän koirat eivät olleet tuomarin mieleen ja menestystä ei tullut meidän telttaan muuta kuin vierailijoille 🙂 Väinölle (nuo) ja Nomalle (nuo) EH:t, Harmille (nuo) ERI1 ja Sansalle (avo) ja Takulle (vet) ERI2. Palautus maan pinnalle hienon näyttelykesän keskellä, mutta hienot koirat voittivat ansaitusti joten siitä ei voi moittia.

Loman lopuksi hurautettiin Evan kanssa Noma ja Takku matkassa Kajaanin ryhmänäyttelyyn. Onneksi päästiin telttailemaan Railin ja Riikan residenssiin, koska hyvän sään toivossa oma teltta oli jätetty kotiin. Sadettahan se aika ajoin pukkasi täälläkin, joten onneksi päästiin suojaan. Noma kilpaili nuorten luokassa ja Takku luonnollisesti veteraaneissa. Noma esiintyi iloisesti ja sen hyväntuulinen esitys tuotti sille tulokseksi PN2 sijan ja sertin! Takku jäi ilman SA:ta löysyyden vuoksi, tuloksena siis ERI1. Tuomarina Kajaanissa toimi Anita Al-Bachy.

Sittenpä se oli palattava työmaalle tienaamaan, jotta tämä harrastaminen on ylipäätään mahdollista. Viikko tiukkaa työntekoa ja perjantaina suoraan töistä tyttöporukalla viikonlopun viettoon minnekä muuallekaan kuin koiranäyttelyyn. Määränpää oli Kuopio ja autoseurueessa mukana kolme snautseria (joista Narri turistina) ja neljä corgia. Kommelluksilta ei täysin vältytty, mutta hyvällä mielellä ja suht kasassa reissattiin. Minä siinä perjantain telttojen pystytyksen lomassa kopitin kivasti naamalleen maahan, kompastuttuani maassa olleeseen trimmipöytään, mutta onneksi selvittiin pienillä pintanaarmuuilla.

Kakarathan täyttivät tuona lauantaina 2-vuotta eli siirtyivät avoimeen luokkaan ja pääsivät nyt yrittämään viimeisiä sertejään valioituakseen. Koko pentuehan oli sertiä vaille valioita 2-vuotiaaksi tullessaan. Lauantain kaikkien rotujen näyttelyssä snautserit arvosteli specialisti Hilkka Salohalla. Meiltä kehässä olivat Nero, Harmi ja Sansa. Nero oli ERI1 ja Sansa ERI2, SA:t jäivät harmittavasti saamatta. Harmi hurmasi tuomarin ja voitti nartut saaden syntymäpäivänään sen himoitun sertin ja näin ollen Harmista leivottiin pentueen ensimmäinen Suomen muotovalio! Erikoistuomarin luokkavoitolla napattiin vielä se viimeinen FinnSieger-pistekin ja päästään anomaan arvoa Snautserikerholta. Tuomarin kehut Harmista olivat tietysti kivaa kuultavaa, eritoten Harmin kaunis pää sai kehuja. Harmi oli lopulta VSP.

Sunnuntaina oli KV näyttely, tuomarina Rony Doedijns Hollannista. Uusi yritys sertijahtiin, mukana kehässä olivat Nero, Harmi ja Sansa. Nero nappasi itselleen PU4-sijan ja sai sertin ja näin ollen meillä oli jo toinen valio! Sansa vuorostaan voitti avoimet nartut, oli narttujen toinen ja sille myös serti ja näin siis kolmas valio! Sansasta tuli myös Ruotsin valio kesän retkellä saatujen sertien ansioista. Sansalle myös Vara-Cacib. Harmi oli narttujen neljäs. Pentujen ylpeä isä Severi oli päivän ROP-koira. Kakarat siis päivän yli kaksi vuotta ja puolet pentueesta valioita, huikeaa!

Kun valiot oli juhlittu, reissulta kotiuduttu ja viikko töitäkin puskettu, oli aika uudelle pikku retkelle. Silloin kun koiria näyttelyyn ilmoittelin, se tuntui ihan hyvältä idealta. Pikkuisen jouduin kuitenkin lähtöä edeltävänä päivänä empimään ajatuksen järkevyyttä, olin meinaan lähdössä yksin reissuun uroksen ja juoksuisen nartun kanssa. Ja toki ne piti vielä majoittaakin samaan huusholliin edelliseksi yöksi. Mutta mitä vielä, huippumatkustajat reissasivat hipihiljaa pötkötellen koko matkan eikä minkäänlaista levottomuutta ollut tiedossakaan. Hurautettiin siis käymään Överkalixissa kansallisessa näyttelyssä. Tuomarina snautsereilla oli Antti Nieminen. Mukana minulla oli siis Väinö ja Harmi. Väinö esiintyi oikein mallikkaasti ja nappasi itselleen urosten sertin. Harmi teki saman homman heti perään ja valioitui näin ollen sitten Ruotsiinkin. Onneksi kehän laidalla oli auttavaisia ja mukavia suomalaisia, joista sain esittämisavun ROP-kehään, valtavat kiitokset siitä. Harmi oli ROP ja Väinö VSP.

Meidän omien koirien näyttelyt on nyt vähäksi aikaa siinä, ellei nyt sitten taas joku hyvä kuningasidea satu tulemaan. Seuraava näyttelyreissu tehdäänkin sitten ilman koiria!

Rambo-poika kuitenkin kävi pyörähtämässä viikonloppuna Helsingin ryhmänäyttelyssä. Tuomarina siellä toimi Kirsi Tevalin, joka saneli Rambosta oikein hienon arvostelun. Rambo oli ROP ja sai sen viimeisen sertinsä ja näin ollen saa myös kirjoittaa nimensä eteen muotovalion arvon! Kaksi vuotta ja kaksi viikkoa ikää kersoilla ja nyt on neljä valioita! Jaksan aina vain kiittää aktiivisia ja ihan parhaimpia omistajia, jotka ovat tuoneet esille näitä pentuja! Kiitos siitä!

Nyt on hetki aikaa harrastaa ja puuhata ihan muuta. Agilitytouhut jatkuvat vielä pitkälle syksyyn ja syksylle on myös suunnitteilla Pentue-tapaaminen. Ilmojen viilennyttyä päästään myös palaamaan normaali arkirytmiin ja toivottavasti päästään lenkkejä pidentämään totuttuun malliin. Kesähelteet on vähän verottanut tuota lenkkimäärää, joten parasta terapiamuotoa on jo kovasti ikävä.

Kesän näyttelykausi pyörähti käyntiin…

12 heinäkuun, 2023 kirjoittaja Petra

Tampere NORD, Tampere KV, Helsinki KV, Espoo RN, erkkari, Rovaniemi KV, Jyväskylä KV, Oulu KV, Oulu Nord

Kevään pitkän näyttelytauon jälkeen kesän kausi pääsi kunnolla käyntiin. Etelän pojat aloittivat kevätkauden Tampereelta. Ensin NORD nättelyssä Paula Heikkinen-Lehkosen arvosteltava Nero voitti nuorten luokan ja sijoittui urosten neljänneksi ja seuraavana päivänä kansainvälisessä näyttelyssä Astrid Lundavalla pojat olivat nuorten luokassa Nero ykkönen SA:lla ja Rambo kolmonen.

Royal Canin Show’ssa Helsingin KV:ssa Nero oli avoimen luokan ykkönen ja urosten nelonen, Rambo nuorten luokan ykkönen. Tuomarina täällä toimi Matti Luoso.

Viikkoa ennen erkkaria pojat kävivät vielä tekemässä harjoituskeikan Espoon ryhmänäyttelyyn, tuomarina erikoistuomari Marina Markio. Tuomari tykkäsi pojista ja niinpä Nero voitti avoimesta luokasta urokset, oli VSP ja Rambo oli nuorten luokasta urosten toinen. Rambolle myös serti, joka oli sen toinen. Molemmille pojille luokkavoitosta myös FinnSieger-piste.

Kesäkuun alkupuolella matkattiin Lappeenrantaan snautsereiden erikoisnäyttelyyn. Tuomariksi erkkariin oli kutsuttu Norjasta Rodi (nartut) ja Wera (urokset ja pennut) Hübenthal.
Meiltä oli mukana Nero, Rambo ja Harmi nuorten luokissa, Sansa avoimissa ja Narri valionartuissa. Nero ja Harmi nappasivat luokkavoitot SA:lla, Rambo oli luokkansa toinen, Sansa neljäs SA:lla ja Narrillekin ERI. Hienot sijoitukset kaikille liki sadan ilmoitetun snautserin joukosta. Täältäkin FinnSieger-pisteet siis Nerolle ja Harmille.

Kasvattajaluokkaa ei tänä vuonna esitetty, mutta Severi esitti nuorisonsa kanssa jälkeläisryhmän. Ryhmä sijoittui kolmanneksi monien hienojen ryhmien joukosta. Lisäksi Narri esiintyi Mihan kasvattajaryhmässä joka oli BIS1 ryhmä.

Narri ja Harmi osallistuivat vielä vähän extempore parikisaankin. Sijoitus siitä kisasta kolmas.

Nättelyn jälkeen vietettiin mukava illallinen hotelli Lappeessa. Siellä muistettiin niin kokeneita kuin tuoreempiakin kasvattajia ja syötiin hyvää ruokaa hyvässä seurassa. Tuomarit kertoivat näkemyksiään kehässä esiintyneistä koirista. Kovin olivat tasoon tyytyväisiä, kertoivat osanneensa odottaa että suomessa on hyviä snautsereita, mutta näin runsas erinomaisten koirien määrä yllätti heidätkin.

Seuraavana viikonloppuna pistäydyttiin Rovaniemen KV näyttelyssä Harmin, Noman ja Sansan kanssa. Tuomarina toimi Kirsi Tevalin. Koirat eivät ihan olleet tuomarin mieleen, ei tullut menestystä tästä näyttelystä. Nuorten luokassa Harmi oli ERI1, Noma EH2 ja Sansa avoimessa luokassa EH1.

Pitihän sitä juhannukseksikin jotakin ohjelmaa keksiä. Mitäpä sitä sitten muuta keksisikään kuin koiranäyttelyn :-))) Käytiin pyörähtämässä kaverireissu Jyväskylän KV näyttelyssä. Odotuksia tälle reissulle ei ollut, pääpaino oli mukavalla juhannuksen vietolla kavereiden kesken. Mukana oli koko koiralauma telttailemassa perinteikkään juhannuksen malliin, kehään ei toki päätynyt kuin Harmi ja Sansa. Snautserit arvosteli Mervi Raisaari. Harmi voitti nartut ja sai ensimmäisen Cacibinsa ja oli VSP. Sansa sai EH:n.

Väliin viikko taukoa, johon ajoittui sopivasti myös minun kesäloman aloitus. Hetken huokaisu olikin varmasti tarpeen sekä koirille että minulle. Loman kanssa käsikädessä alkoi myös sateet ja viileämmät ilmat, mutta se ei varsinaisesti meitä haitannut. Päästiinpähän vihdoin kunnolla lenkeille, miljoonia sääskiä uhmaten myös metsäpolkuja tallaamaan.

Tämän jälkeen vietettiin viikonloppu Oulussa. Ensin lauantaina kansainvälisessä näyttelyssä ja sunnuntaina vuorostaan Nord-näyttelyssä. Lauantain sää oli inhimillinen ja melkein ajoittain jopa koleahko, aivan ihanteellinen koiria ajatellen. Sunnuntaina aurinko paahtoi taas täysillä ja kaikki viilennyskeinot olivat tuiki tarpeellisia.

Launtain KV-näyttelyyn meiltä osallistui nuorten luokassa Harmi ja Noma ja avoimessa luokassa Sansa. Kaikille ERI ja SA, Sansa sijoittui vielä narttujen neljänneksi. Tuomarina snautsereille toimi Ante Lucin.

Sunnuntain Nord-näyttelyyn mukaan lähti nuorten luokkaan Noma, avoimiin Sansa ja neljän vuoden tauon jälkeen näyttelykehiin paluun tehnyt Takku veteraaniluokkaan. Kaikille tytöille tuolloinkin ERIt ja SAt, paras narttu nelossijalle nousi Noma, joka nappasi näin itselleen ensimmäisen sertinsä! Snautserispecialisti Katerina Cechova Tanskasta teki snautserit, joten täytyy olla tuloksiin hirmu tyytyväinen. Oltiin viikonloppuna myös erikoisen ongelman edessä. En todellakaan ollut osannut varautua että kaikki mukana olleet koirat saisivat SA:t ja eihän meillä ollut paras narttu-kehiin esittäjiä omasta takaa. Onneksi kehän laidalta löytyy avuliasta snautseriporukkaa, jotka lennosta passitettiin kehään. Suuret kiitokset vielä Paulalle ja Maritalle.

Josefiina sai ikuistettua kivat kuvamuistot sunnuntailta. Niistä välittyy Takun riemu siitä että se olikin yllättäin mukaan lähteneiden joukossa ja pääsi kokemaan näyttelypäivän tunnelmaa. Jos koira on vielä veteraanina noin intoa täynnä, ei sillä voi olla näyttelyissä kovin kurjaa. Tällaista pitäisi olla näkemässä jokaisen joka tuomitsee näyttelyharrastusta.

Näyttelykesä jatkuu kuumimillaan. Tulossa on kehänkiertoa vähän joka viikonlopulle. Toivottavasti säät suosivat niin mikäs sen parempaa loman viettoa olisikaan.

Vaasa KV & Lahti KV

24 huhtikuun, 2023 kirjoittaja Petra

Pienen näyttelytauon jälkeen käytiin ensin Ida kanssa mutka Vaasan KV näyttelyssä 16.4. Matkassa meillä oli mukana Harmi, Sansa ja Narri. Olin imoittanut tytöt eri luokkiin, jotta saan ne esitettyä helpommin. Tuomarina näyttelyssä oli ruotsalainen snautserispecialisti Eva Liljekvist Borg.

Harmi oli ilmoitettu nuorten luokkaan ja se voittikin luokan SA:lla. Sansa tuli avoimen luokan toiseksi SA:lla. Narri oli valio luokan kolmas. Kaikki saivat näköisensä ja mukavat arvostelut. Sansa oli pitkään mukana paras narttu luokassakin, mutta jäi lopulta sijalle 6. Harmille luokkavoitosta FinnSieger-piste.

Seuraavana viikonloppuna 23.4. Rambo ja Nero kävivät vuorostaan Lahden KV näyttelyssä. Siellä tuomarina toimi Ville Meronen, snautseri-pinseri-rotujen asiantuntija hänkin.

Rambo esiintyi nätisti, ei vaan ollut niin tuomarin mieleen. Tuloksena EH2. Nero-poika taas pisti parastaan ja voitti nuorten luokan SA:lla, sijoittui lopulta PU2 ja veteraanin voittaessa urokset, Nerolle upeasti ensimmäinen CACIB. Hirmuisen hienoa, kakaroille CACIB-tilikin avattu!

Kevät on onneksi pitkällä jo tulossa. Erikoisnäyttelykin lähestyy, täytyisi päättää ketä koiria sinne ilmoitetaan ja aloittaa karvojen laittelu. Muutoin näyttelysuunnitelmat ovat vielä täysin avoinna, katsellaan mihin meitä innostaa kesällä lähteä.

Agility-kausi onneksi alkaa ensi kuun alussa, päästää ulkokentälle harrastamaan. Sen lisäksi ajateltiin aloitella myös ralli-tokon alkeiden opiskelua, ihan vain yhteisen tekemisen iloksi. Valon määrä lisääntyy ja kamerakin varmasti kulkee taas enemmän lenkeillä mukana.