Suomen Snautserikerho järjesti tänä vuonna erikoisnäyttelyn historiallisesti täällä pohjoisessa, 2.7. Kempeleessä. Tuomareina näyttelyssä toimi p&s snautsereilla Svend Løvenkjær Tanskasta ja mustilla Vidar Anderssen Norjasta.
Tämä näyttely oli erilainen siinäkin mielessä, että ajauduin myös näyttelytoimikuntaan, johon lupauduin alunperin tiedottajaksi. Toki se pesti poiki sitten vähän muutakin, mutta itse näyttely oli aikeissa pyhittää kehään ilmoitetuille omille koirille ja kasvateille.
Aivan valtavan upeaa oli se, että sain houkuteltua näyttelyyn koko meidän pentueen, aivan supersiistiä! Olen niin iloinen, että meillä on niin huippuja kasvatinomistajia!
Nero ajeli seuraneitinsä Damin kanssa meille jo perjantaina yövieraaksi ja saatiin vähän treenattuakin vielä näyttelyhommaa. Nerosta oli kehkeytynyt hieno nuori mies ja aivan ihana luonteeltaan!
Itse näyttelypäivä oli helteinen, voisi sanoa että oikeasti jo tukalan kuumakin. Tuulettimille ja telttojen foliopeitoille oli oikeasti tarvetta! Meidän telttakylän kolmiossa oli rutkasti tilaa kaikille ja koirat saivat onneksi pötkötellä varjossa ilman tukahtumista helteeseen. Lisäksi niille oli varattuna viilennysalustoja ja takkeja, joilla saatiin lisähelpotusta.
Näyttely sujui leppoisaan tahtiin ja tuomarit käyttivät mukavasti aikaa kaikkien koirien arvosteluun. Onnen hetkiä koettiin heti junioriurosten kilpailuluokassa jossa etelän pojat Nero ja Rambo kiilasivat itsensä kärkipaikoille, Neron vielä lunastaessa SA:nkin (ja erikoisnäyttelystä kun on kyse, niin luokkavoittajana vielä ISPU-SA:nkin). Näin ollen Nerolle myös JUN-SERT, huippua! Rambo nauratti yleisöä laittamalla kehiin monenmoista esiintymistemppua, mutta Jossu narun nokassa ei helposta hermostunut. Muutamien piruettien jälkeen Rambo siis ERI2. Väinö esiintyi oikein mallikelpoisesti, kesken kehityksen olevana sai EH4.
Nuorten luokassa ja avoimessa luokassa esitettiin hienoja uroksia ja tuomarilta heltisikin paljon laatuarvostelun erinomaisia. Valiourosten luokka on huikea. Paljon huippuhienoja uroksia toinen toistaan hienommaksi trimmattuna. Me tietysti liputettiin pentujen isän Severin puolesta, eikä ollenkaan turhaan. Severi voitti valiouroksen tuomarin ylistävän puheenvuoron jälkeen.
Paras uros luokassa tapahtui sitten jotain niin hienoa, etten oikein vieläkään ole sitä kunnolla pystynyt sisäistämään. Kehä täynnä toistaan hienompia uroksia ja Nero, meijän oma kasvatti, juoksee isojen poikien keskellä hienosti urosten kolmanneksi. Ei voi enempää olla kasvattaja ylpeä ja voi sitä onnen tunnetta. Urosten parhaaksi nousi ansaitusti Severi-iskä, veteraaniuros Hopo oli toinen ja Nero siis kolmas. Näin ollen Nerolle myös Serti, huh! Suuri kiitos Mikolle ja Suville, jotka ovat tehneet hienoa työtä pojan eteen. Urosten neljänneksi sijoittui hieno nuorten luokan voittanut Restuan’s Dodger.
Junnunartuissa kehässä esiintyivät sitten meidän kolme tyttöä. Noma oli vuorossa ensimmäisenä. Valitettavasti Noma pakitti kehässä eikä halunnut tuomarin kosketeltavaksi ja sai tästä syystä Evan. Kiitos Noman esittämisestä Eija Huotarille. Noman kanssa jatketaan treenaamista ja tullaan kyllä vielä kehiin myöhemmin.
Harmi yllättäin myös keksi että aikaa voisi viettää mukavamminkin kuin kehässä patsastellessa ja yritti myöskin näyttää ettei homma ole lystiä. Sikäli tuli vähän puskasta tämä neitin temppuilu, sillä se on ollut tähän asti yllättävänkin varma esiintyjä. No, snautsereilla on joskus omaa tahtoa ja ässäkortteja hihassa, joten tämä kuuluu pelin henkeen. Harmi sai kuitenkin Erin ja oli kilpailuluokan neljäs.
Sansa veti tytöistä pisimmän korren esiintyen Jossun kanssa oikein sievästi. Sansalle tulokseksi ERI2 SA ja JUN-SERT, hienoa! Kakaroille siis molemmat erkkarin junnu-sertit.
Narri kävi pyörähtämässä isossa valionarttujen luokassa, sai ERIn mutta ei sijoittunut.
Rop-juniorin valinnassa Mihan Celosia voitti ja Nero oli VSP-juniori.
Rotunsa parhaan valinnassa Severi oli lopulta VSP, Likan (SNettl Greit Prime Rose Mihan’s) ollessa ROP.
Esittettiinpä me sitten pienen ylipuhumisen jälkeen myös ryhmä rämällä historian ensimmäinen Narraajan kasvattajaryhmäkin. Oli siinä kuitenkin neljä luokassaan sijoittunutta koiraa, vaikka kakaroita olivatkin. Tultiin sillä ryhmällä viiden ryhmän joukosta neljänneksi.
Kersat kävivät vielä esiintymässä isänsä kanssa jälkeläisluokassa, jossa sijoittuivat toiseksi ja saivat kunniapalkinnon.
Noma esiintyi ystävänsä Rekon kanssa Merjan esittämänä parikilpailuissa, jossa olivat neljänsiä.
Niimpä saatiin taas tämän vuoden erikoisnäyttely käytyä. Upeita koiria ja paljon tuttuja ihmisiä. Ja järjestelytkin sujuivat ilman hirveän suuria kömmähdyksiä. Onnea voittajille, olivat voittonsa ansainneet! Ja erityiskiitos kaikille Narraajien omistajille, että tulitte paikalle. Kiitos myös meitä näyttelyissä auttaneille.