Keskikesän juhlintaa 12-viikkoisilla pennuilla!

Niin se tuli keskikesän juhla juhlittua tässä pentutouhujen keskellä. Sattuneesta syystä meidän juhannus vietettiin ihan kotosalla, mitä nyt pentujen kanssa käytiin tuolla kylillä vähän juhannuskävelyllä katselemassa juhannuksen viettäjiä. 

Juhannukseksi omaan kotiinsa lähti Teppo-poika, joka on hienosti kotiutunut Eddy-isopappansa kaveriksi ensin kesäkotiinsa Pälkäneelle ja myöhemmin sitten Helsinkiin. Mukavia kuulumisia tulee myös muilta jo lähteneiden pentujen omistajilta, hienoa että pennut ovat lunastaneet paikkansa ja tuottavat niin paljon iloa omistajilleen. 

Ensimmäiset pennut ovat jo saaneet rokotuksetkin niskaansa ja niin hienosti ovat käyttäytyneet eläinlääkärin luona. Kyllä täytyy olla ylpeä näistä mahtavista reippaista pennuista! Ja loistavaa työtä tekevät omistajat näiden pikkuisten kanssa, taas saa olla niin kiitollinen näistä ihanista kodeista ❤

Juhannuksen aikana ollaan tapailtu myös kotiehdokkaita, hiottu yhteistyökuvioita ja mietitty ”pää puhki” mikä olisi kenellekin pennulle se paras vaihtoehto. Kotitarjokkaita on nyt ollut enemmän kuin pentuja, osa on kariutunut syystä tai toisesta ja osan kassa ollaan aloittamassa toivottavasti antoisaa ja mukavaa pennun elämänmittaista yhteistä matkaa. 

Yksi pentu on jo ehtinyt tässä ajassa palautua takaisin kotiinkin. Hyvä tietysti, että tässä vaiheessa tulee ilmi, ettei pentu ja omistaja ihan kaikilta osin kohdannetkaan, tämä on hyvää oppia minulle tässä kasvattajan hommassa. Tämä urospentu saa nyt rauhassa olla tässä meillä ja katsotaan rauhassa mihin se sitten aikanaan voisi mennä. Jos ilmaantuu ihminen, jolla on oikeasti aikaa ja halua paneutua tämän nappisilmäuroksen kanssa yhteiseloon, voidaan sen myynnistä keskustella. 

Tällä viikolla onkin edessä rokotusreissu myös täällä kotona vielä olevilla pennuilla. Se mahtaakin olla sirkus, kun tämä pataljoona lähtee eläinlääkärille. Lisää ihmisiä on tulossa pentuja tapaamaan ja ensi viikonloppuna on aika taas jättää seuraavia hyvästejä lähtijöille. Aina yhtä haikeaa ja vaikeaa, vaikka kuinka tietää ja luottaa että ihanat kodit ovat siellä pentuja varten odottamassa. Toivottavasti näitä pentuja nähdään mahdollisimman paljon myös sitten aikanaan tuolla harrastus- ja näyttelykentillä. 

Kuvia ja terveisiä saatiin tietysti myös pentujen juhannuksenvietosta. Kuulumisia on kiva saada, vaikka joka päivä ❤

Väinö (Narraajan Tankkkarin Turva) kuva: Tiina Vornanen-Niemi
Teppo ja Eddy (Narraajan Täyttä Terästä & Mihan Neljän Suora) kuva: Tuula Pyysalo
Pate (Narrajan Taskun Vartija) kuva: Marika Siniluoto
Tuuri (Narraajan Tuurin Tuoja) kuva: Marika Siniluoto
Pate (Narraajan Taskun Vartija)
Tupla (Narraajan Tupla Suora)

Pennut 11 viikkoa, muutama vielä vailla kotia!

Pennut täyttävät tänään 11 viikkoa. Tällä viikolla on ulkoiltu ja laajennettu reviiriä vähän enemmän oman pihan ulkopuolelle. Pennut ovat päässeet yksi kerrallaan käymään kylillä ja koirakaupassa. Puutarhatöitä on tehty hyvinkin aktiivisesti ja isot koirat saavat liikuntaa pentujen niitä pihalla juoksuttaessa. 

Harmi kävi kohdunpoistoleikkauksessa, mutta toipuu siitä todella hienosti ja pari päivää leikkauksesta on kuin ei olisi koskaan leikattukaan. Toivotaan ettei tule takapakkia. 

Kaksi urospentua ja kaksi narttupentua etsii vielä kotia. Jos sinulla on pennulle aikaa ja ymmärrystä snautserihuumoria kohtaan, ota ihmeessä yhteyttä. Pennut olisivat jo mielellään lähdössä omiin koteihinsa. Pennut ovat reippaita, ihmisiin ja toisiin koiriin tottuneita, kasvaneet keskellä meidän arkea. Trimmaan mielelläni tässä lähistöllä asuvat kasvattini ja kauempana asuville pyrin järjestämään trimmausapua. Lisäksi pyrimme tukemaan kasvatinomistajia parhaamme mukaan koko koiran eliniän ajan. Jos näyttelytouhut kiinostaa, autamme mielellämme siinäkin. Tärkeintä kuitenkin on löytää pennuille sopivat kodit, joissa pärjätään snautserinpennun kanssa. 

Muutama pentu vailla omaa kotia!

Pennut täyttävät huomenna 9 viikkoa. Viime viikonloppuna jatkettiin pentujen kanssa autoiluharjoituksia ja käytiin ajelulla Siikajoella, jossa pennut pääsivät Hannan kuvattaviksi. Hienoja kuvia ollaankin saatu ihasteltavaksi, niitä löytyy myös T-pentujen omalta uudelta sivulta.

T-pennut 2025 

Lisäksi meillä on taas käynyt paljon vieraita pennuilla ja nämä pennut ovatkin hirmu reippaita tutustumaan uusiin ihmisiin. Sunnuntaina lähti ensimmäinen pentu omaan kotiinsa. Jonkun on aina oltava ensimmäinen ja se oli nyt Rokka, joka lähti Ouluun Einon kaveriksi. Hyvin on Rokka jo kotiutunut ja hienosti heillä siellä menee! Tiistaina lähti seuraava, joka jäi meidän iloksi tänne Raaheen, ihan tuohon kiven heiton päähän. Tarasta tuli Sirkan ja Jannen koira. Taraa ollankin jo ehditty näkemään kotiutumisenkin jälkeen kun piipahti täällä eilen iltaleikeillä. Keskiviikkona sitten sanoimme heipat Väinölle, joka pakkasi reppunsa ja lähti Fannyn, Tiinan ja Tommin matkaan Kokkolaan. Kuinka kova ikävä näitä pieniä tuleekaan, onneksi niillä on niin hyvät kodit, se helpottaa kovasti mieltä.

Torstaina meillä kävi pikkuvieras antamassa pennuille tuntumaa vauva-arkeen. Hyvin olivat samalla aaltopituudella 6kk ikäinen Taavi ja nämä 8,5-viikkoiset partatöpselit. 

Loppuviikosta ollaan käyty koko porukan kanssa tutustumassa agilitykentän atmosfääriin ja muutaman pennun kanssa vierailtu ostoksilla Mustissa ja Mirrissä. Vieraita odotellaan myös kahviseuraksi ja uusia varpaita pureskeltavaksi. Ja kaikenlaista muutakin puuhaa tässä on viikonlopulle pentujen kanssa suunitteilla, katsotaan mitä kaikkea taas ehditään tekemään. Vuorokaudessa meinaa välillä loppua tunnit kesken. 

Pennuista vielä harrastavaa kotia etsii 2 urosta ja 2 narttua. Pennut ovat valmiita muuttamaan uuteen kotiin heti kun saadaan kotiehdokkaat tavattua ja asiat sovittua. Näistä pennuista toivotaan reippaita koiria kaikenlaiseen puuhailuun sekä tietysti niitä maailman rakkaimpia perheenjäseniä! 

Kuva Hanna Salin
Kuva Hanna Salin

Pennut 7 viikkoa

Pennut täyttivät eilen jo 7 viikkoa. Periaatteessa ne voisivat jo olla luovutusiässäkin, mutta meiltä ei pennut lähde ennen 8 viikon ikää. Viikossa ehtivät vielä kovasti painia sisarustensa kanssa  ja kerätä kokemuksia tulevan elämän varalle.

Viikolla käytiin autoajelulla ja vietiin pennut tutustumaan vähän metsäympäristöön. Mukavasti pennuille vähän uudenlaista alustaa tallustaa ja männynoksia nakertaa. Vähän saivat myös pellolla heinäkorsien seassa seikkailla. 

Vieraita on käynyt tasaiseen tahtiin ja pennut saavat kyllä täysannoksen vieraiden ihmisten rapsuttelua. Se tekee tietysti niille oikein hyvää. Säät on olleet oikein suotuisia ja ollaan päästy paljon nauttimaan pihamaan antamasta vapauden tunteesta. Ihan on jo kesän tuntua. 

Eläinlääkäri kävi tekemässä pentutarkastuksen kotona, mikä oli todella kiva juttu. Näiden 12 kuljettaminen eläinklinikalle olisi ollut paljon vaivalloisempi homma. Samalla pennut saivat sirut niskaansa ja näin ollen ovat valmiita rekisteröitäviksi. Nimetkin on alustavasti päätetty, varmistuu varmasti vasta siinä vaiheessa kun lähetä-napin Kennelliittoon painan.

Viikonloppuna meillä oli mukavia vieraita. Pennut pääsivät tutustumaan isopappaansa Eddyyn (Mihan Neljän Suora). Toivotaan että Eddy ehti näyttää oikeaan tasapainoista uroksen mallia pikkupojillekin. 

Eddy, Narri, Harmi ja pennut
Mihan Lunaria 8v, Mihan Neljän Suora 12,5v, Narraajan Pohjolan Harlekiini 3,5v ja Mihan Isotakiainen 10v

Ensimmäiset ovat käyneet ”remmikävelyllä” oman pihan ulkopuolella ja loputkin pääsevät tällä viikolla kun vain suinkin ehditään. Luvassa on myös poseerauskuvien ottoa, vähän muutakin kuvausta ja varmasti lisää autoajelua. Pennunkatsojia on luvassa myöskin tasaisesti koko viikolle. 

Pennuille alkaa pikkuhiljaa kodit varmistumaan. Muutama pentu etsii vielä sitä omaa rakastavaa kotiaan, joten edelleen voi olla yhteydessä mikäli pennunpaikka on avoinna. Kyllä näistä on ilmeisesti pakko luopua, vaikka se tuleekin olemaan taas kova paikka. Onneksi on kivoja koteja pennuille jo löytynytkin.

Pennut 6 viikkoa

Pennut täyttivät äitienpäivä-sunnuntaina jo 6 viikkoa. Miten hirmu nopsaan tämä aika meneekään. Touhua ja vauhtia talossa on nyt ihan riittämiin 😃

Pennuilla on käynyt vieraita liki tulkoon joka päivä ja tämä on tietysti hirmu kiva pentujenkin kannalta. Todellakin tottuvat ja saavat mukavia ihmiskontakteja. Pentuja muutoinkin sylitellään ja ”pyöritellään” vuorollaan jokaista ja näin saavat myös sitä omaa erityishuomiota. Leikki- ja painikavereita tässä pentukatraassa riittää kaikille ja näin pennut oppivat myös niitä koirasosiaalisia taitoja. 

Mummokoira toteuttaa hienosti omaa rooliaan ja auttaa äitikoiraa pentujen kasvatuksessa. Molemmille riittää kyllä hommaa. Onneksi on ollut lämpimiä kesäisiä ilmoja ja ollaan päästy ulkoilemaan paljon. Pennut saavat samalla toteuttaa sitä ominta koiran virkaa, kaivaa kuoppia, nakerrella puiden oksia ja kirmailla perä vilkkaa pitkin pihaa. 

Tulossa on lisää touhukkaita viikkoja ja uusia asioita ja kokemuksia on vielä luvassa roppakaupalla. Niistä lisää taas kun raportoimaan keretään! 

Pennut jo 5 viikkoa

Kylläpäs aika kuluu nopsaan, pennut täyttivät jo 5 viikkoa muutama päivä sitten. Niiden kasvua ja kehitystä on niin ihana seurata, mutta jotenkin taas toisaalta haluaisi että aika pysähtyisi. Nämä ipanat olisi niin kiva pitää täällä touhuamassa loputtomiin. Toki järki sanoo, ettei se mitenkään olisi mahdollista, kaksitoista pientä naskalihammasta nilkassa alkaa jo tuntua. 

Pentujen elämässä tapahtuu edelleen joka päivä uutta ja ihmeellistä. Tutustellaan uusiin makuihin entisten tuttujen ruokien lisäksi. Ruuan jälkeen ulkoillaan ja opetellaan tekemään tarpeita pihalle. Emän tehtävä on tässä vaiheessa pääsääntöisesti leikittää jälkikasvuaan ja se saa siihen oivallista apua pentujen mummo-koiralta. On tässä katraassa kaitsemista useammallekkin. Pentuja on jo vähän siistitty ja trimmipöydällä oloon totuteltu. Trimmauskoneen ääni oli ensin ihmeellistä mutta äkkiä siihen jokainen tottuu. Kynsienleikkuu on tietysti joka viikkoinen projekti.  

Pennut ovat tutustelleet uusiin ihmisiin, niin pieniin kuin isoihinkin. Vieraiden koirien aika tulee sitten vähän myöhemmin. Kodin äänet ovat jo tuttuja ja maton reunat on maisteltu. Monta uutta kokemusta on silti vielä edessä, meillä on puuhakkaita aikoja menossa. 

Muutama pentu odottaa vielä sitä oikeaa omaa perhettään. Rauhassa katsellaan ja tarkkaan harkitaan, mihin nämä pennut voisivat muuttaa, kotien  täytyy olla sopivat juuri näille pennuille. 

Pennut pääsi ulkoilemaan

Eilen oli sen verran nätti päivä ja meidän etupiha tuulelta suojassa, että päätettiin viedä pennut pikaisesti tutustumaan ulkoilmaan ja pihanurmikkoon. Alkuihmetyksen jälkeen reippaat pennut lähtivät tutustumaan avartuneeseen maailmaan innolla. 

Pentujen elämässä tapahtuu lähes joka päivä jotain uutta. Kynsiä on jo leikattu viikottain monta kertaa, tassunpohjista on karvoja siistitty. Kiinteään ruokaa on syöty ja pieni määrä kerrallaan siihen lisätään uusia makuja. Kuhina ruokalautasella on melkoinen kun kaikki 12 pentua täyttävät pulleita massujaan ruualla. 

Syönnin jälkeen on mukava vähän laittaa painiksi, tässä pentueessa painikavereita riittää taatusti kaikille.  Vauhtia tulee koko ajan lisää ja kohta mennään niin lujaa että perässä on pysyminen. Emä huoltaa vielä pentujaan, mutta antaa jo mummu-koirankin osallistua tähän savottaan. Narri ei oikein meinaakaan pysyä karvoissaan, kun siitä pennut ovat niin ihania. Ainakin vielä 😂

Pennut ovat jo tavanneet ensimmäiset vieraansa ja kaikille vapaapäiville onkin luvassa kävijöitä, joten ihmiskontakteja pennut tulevat totisesti saamaan täällä synnyinkotonaan. Mikäs näitä pentuja on ihastellessa, ei voi kyllä hymyilemättä katsoa. 

Hyvää pääsiäistä!

Oikein mukavaa pääsiäistä täältä pentulaatikon reunalta!

Pennut kasvaa ja kehittyy päivä päivältä hurjaa vauhtia. Joka päivä opitaan uusia taitoja tulevaa elämää varten. Nyt pennut ovat jo maistelleet vähän kiinteämpää ruokaa lautaselta ja ensimmäinen madotuskin on jo suoritettu. Silti maitobaari on edelleen avoinna ja emän suoja ja hoiva vielä kovin tärkeää tässä vaiheessa pentujen elämää.

Aika kuluisi yksinomaan pentuja tuijotellessa ja ihastellessa, ja sitähän ne päivät pitkälti vielä onkin. Nyt on kuitenkin jo vähän laajennettu reviiriä ja luovuttu pentulaatikosta. Uusi asumus on edelleen kuitenkin entisessä paikassa turvassa muulta maailmalta. Viikon päästä muutetaan taas, sillä kertaa sitten tänne muiden sekaan arjen keskelle. 

Meillä on vielä menossa pikkupentuaika, eikä vieraita ole vielä päästetty pentuja ihailemaan. Sekin aika tulee vielä, malttakaa hetki. Kohta on luvassa vauhtia ja hurvatonta menoa, sen voin taata. 

Pennuille on tarjolla ihania kotivaihtoehtoja, edelleen silti etsiskellään yhteistyökykyisiä harrastavia koteja. 

Lisätietoja pennuista Pentuja-sivulta.

Pennut ovat syntyneet!

Olipas se viikko!
 
Ensimmäinen ”järkytys” tuli keskiviikkona kun käytiin Harmin kanssa ottamassa toinen herpes-rokote ja samalla napattiin tiineysröntgen. Aavistelin että pentuja saattaa olla useampia, mutta eläinlääkärin huuhdahdus kuvan nähtyään, ”onhan näitä aika monta”, nopeutti omia askelia kuvaruudun ääreen. Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi ja niin edelleen. En olisi ollut edes pahoillaan jos laskut olisi tyssännyt kahdeksaa tai kymmeneen, mutta että kolmetoista, huh huh.
 
Harmin avautuminen kesti pitkään ja viime päivinä sille ei enää yksinkertaisesti mahtunut ruokaa eikä kunnolla edes juomaa sisään. Se oli kirjaimellisesti täynnä pentuja. Lopulta pennut syntyi sunnuntaina päivällä sektiolla, yksi tyttö ainakin oli jo puoleksi ilman kalvoja tulossa ja eikä ollut enää aikaa odotella että kuinka täynnä oleva kohtu aloittaa työntövaihetta. Lisäksi nartun tulehdusarvot olivat lähtenee nousuun. Itseä ei sektio kovin innostanut, ammatin tuoma ”lisäjuttu” näissä hommissa. Päätin kuitenkin luottaa erittäin kokeneen eläinlääkärin ja kasvattajaystäväni vahvaan suositukseen leikkauksesta ja kyllä se taisi olla järkevin ratkaisu kaikki seikat huomioon ottaen.
 
Sektiolla syntyi kaikki kolmetoista pentua elossa ja elinvoimaisina. Painot oli 215-350g väliltä. Uroksia oli 6 ja narttuja 7. Narttu itse menetti leikkauksessa paljon verta ja sen lähtötilanteessa hemoglobiini oli jo aika alhainen. Hetken elettiin aika syvissä vesissä kun olin jo varma että me pahalla lykyllä menetetään tuo emä. Hätä ei kuitenkaan lue lakia, kaikki keinot käytettiin mitä emän pelastamiseksi pystyttiin ja se auttoi! Illalla kotona jo emä imetti pentujaan ja yöllä tokkurasta selvittyään alkoi hienosti niitä hoitamaan. Narttu toipui loppujen lopuksi koitoksesta varmaan paljon helpommin ja nopeammin kuin minä itse. Viisi yötä valvoneena sitä miettii tämän kasvatustyön mielekkyyttä tämmöisinä hetkinä, pelätessään oman koiransa puolesta.
 
Eilen menetettiin valitettavasti pienin poika, joka olikin suuremman tarkkailun alla. Muut tuolla pentulaatikossa kasvavat ja pullistuvat ja tyytyväisenä tuhisevat. Emä on esimerkillinen äiti, se ei poistuisi pentulaatikosta edes syömään ja juomaan, saati käymään ulkona tarpeillaan. Pentuja se vahtii ja hoitaa, se on täysin omistautunut äitiyteensä eikä se muuta halua nyt edes ajatella. Meidän tehtävä on nyt huolehtia sen hyvinvoinnista, jotta se toipuu tästä valtavasta urakasta.
 
Vielä ei tietystikään voi täysin huokaista, vasta sitten kun pennut koteihinsa aikanaan lähtevät. Mutta me nautitaan nyt nästä 12 pennusta ja ihastellaan pentulaatikon reunalla elämän pieniä ihmeitä.
 
Kiitokset luonnollisesti korvaamattomasta avusta Jossulle ja eläinlääkäri Jarmolle sekä muille jotka olivat tarvittaessa valmiina rientämään apuun!

Täyden kympin Takku!

Paljon onnea meidän lauman johtajalle, tänään kymmenen vuotta täyttävälle Takulle!

Niin se vain aika kuluu ja muistoja kertyy. Vauhdikasta on ollut Takun elämä tähän asti ja edelleen se menee nuorempien mukana samaan tahtiin. Harrastuksista Takku on jo eläköitynyt, mutta on kannustusjoukoissa mukana entiseen malliin. Toki hyvämielen treenejä tehdään edelleen, niin pysyy mieli virkeänä.

Toivomme paljon onnellisia vuosia lisää tälle meidän lujatahtoiselle mutta äärettömän uskolliselle ja persoonalliselle ystävällemme!